Juhannus ilman ötököitä? Näin se onnistuu!

22.06.2011 16:03

Hyttysiä, paarmoja, punkkeja ja mäkäröitä – Suomen suvi on ihana, mutta valitettavasti täynnä jos jonkinmoisia pistiäisiä. Mikäli haluat viettää juhannustasi rauhassa, näin se onnistuu takuuvarmasti.

Järvimaisema, lämmin sauna, hyvä ruoka – ja hyttyset! Älä anna juhlarauhasi häiriintyä raivostuttavan ininän ansiosta, vaan panosta kunnon tuotteisiin, joilla pidät ötökät kaukana.

Lue koko juttu:
MTV3.fi

Kodin ötökät kuriin

Paras tapa torjua tuholaisia on estää niiden tulo kotiin. Jos epämiellyttävät vipeltäjät ovat jo asettuneet taloksi, ota avuksi torjunta-aineet. Hankalimpien vieraiden karkotukseen tarvitset ammattilaisen apua.

Lue koko juttu:

Suomela.fi

Ötökät hiiteen!

25.05.2011 13:49

Ihana kesä ja loma! Mutta miten nuo inhottavat pörisijät saa karkotettua?

Matkalla saattaa matkalaukunpohjalle ryömiä epämiellyttäviä tuliaisia kuten luteita ja torakoita

Mökillä ja kotimaanmatkoilla hyttyset, mäkärät ja paarmat ovat ainaisia seuralaisia.

Mikä avuksi?

Lue koko artikkeli:

Iltasanomat.fi

Onhan hyönteiskarkottimesi Tukesin hyväksymä?

17.06.2011 13:06

Kiusaa aiheuttavien hyönteisten torjumiseen on myynnissä monenlaisia karkotteita, kuten iholle levitettäviä voiteita tai suihkeita. Myyntiin hyväksytyt torjunta-ainevalmisteet löytyvät viranomaisten ylläpitämistä rekistereistä.

Lue koko artikkeli:

MTV3.fi

22.12.2008

Mehiläiset pelottavat toukat pois pörinällään

Mehiläiset ovat kukille tarpeellisia pölyttäjiä mutta ne toimivat samalla haitallisten toukkien pelottimena, havaittiin Saksassa Würzburgin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Lue koko artikkeli: Yle

Kaikkien muurahaisten äiti löytyi Amatsonilta

16.9.2008 16:42

Texasin yliopiston tutkijat ovat löytäneet Brasiliasta uuden muurahaislajin, joka edustaa luultavasti kaikkien nykyään elävien lajien esimuotoa. Muurahainen on 2–3 millimetriä pitkä, sokea ja kalpea ja sillä on suuret leuat ja pistin.

Lue koko artikkeli: Helsingin Sanomat

Luteiden määrä Helsingissä moninkertaistunut 2000-luvulla

19.7.2008 18:36

Katriina Pajari
Helsingin Sanomat

Luteet ovat tehneet paluun helsinkiläisten sänkyihin. Luteita on tullut Helsinkiin muun muassa maahanmuuttajien ja matkustajien mukana 2000-luvulla.

Tuholaistorjuja Jim Siniketo on tehnyt työtään liki kolmekymmentä vuotta. Luteiden yleistyminen on tietänyt muutosta myös hänen työrutiineihinsa.

"Silloin kun aloitin, näitä ludekeikkoja oli harvakseltaan. Saattoi olla, että kerran vuodessa. Nyt niitä on vähintään kerran viikossa."

Lue koko artikkeli: Helsingin Sanomat

Entä kun punkki puree?

Matkatohtori vastaa
14.05.2008 07:00

Pian alkaa kesäloma- ja punkkikausi. Mitä teen, jos saan punkin?

Helsingin Postitalon matkailuklinikan lääkäri Jukka Riutta vastaa:

Punkki vaanii alle puolen metrin ruohikossa, se ei tipu lepästä niskaasi, kuten usein arvellaan. Sen saa siis useimmiten jalkaan - paitsi jos pistää ruohikkoon pitkäkseen, voihan se tulla niskaan ja selkäänkin.

Olisi hyvä pitää jokailtainen punkkisyyni ja tutkia, näkyykö ylimääräisiä epäilyttäviä näppyjä. Jos löytyy, punkki poistetaan aivan tavallisilla pinseteillä, erityisiä punkkipinsettejä ei tarvita.

Punkista otetaan kiinni niin läheltä ihoa kuin vain saadaan. On erittäin tärkeää ottaa mukaan pää, ei vain persus.

Lue koko artikkeli: Iltasanomat

Karkotteet pitävät hyttyset loitolla

Pikkulasten ainoa suoja on vaatetus

Kesä on laineiden liplatusta ja mansikan tuoksua. Usein vain haaveissa, sillä todellisuudessa Suomen suvessa itikat inisevät ja hyttyskarkotteet lemuavat.

"Naarashyttyset imevät verta, jotta ne voisivat saada jälkeläisiä. Ihmisen uloshengityksen hiilidioksidi ja kehon lämpösäteily vetää puoleensa veriateriaa hakevia hyttysiä", sanoo erikoistutkija Henrikki Brummer-Korvenkontio Kansanterveyslaitokselta.

Jos voisi olla hikoilematta ja hengittämättä, hyttyset jättäisivät rauhaan.

Hyttysten syötiksi joutumista voi kuitenkin torjua vaatetuksella ja karkotteilla.

Karkotteiden tarkoituksena on häätää itikat pois iholta. Hyttyset aistivat ihmisen kehon ihoeritteiden ainesosia ja hengityksestä huokuvan hiilidioksidin ja suuntaavat havaintojensa perusteella iholle.

Karkotteiden tehoaineet sekoittavat itikoiden suunta-aistit niin, etteivät ne löydä ihoa tai ettei niiden pistomekanismi aktivoidu. Karkotteet eivät tapa tai tainnuta hyttysiä.

Hyttyskarkotteiden yleisin tehoaine on dietyylitoluamidi, DEET.

Yhdysvaltain armeija aloitti DEET:in kehittelyn jo 1940-luvulla ja Suomessakin sillä on ollut hallitseva asema hyttyskarkotteiden tehoaineena. Aine pitää verenimijät loitolla.

Peruskarkotteissa DEET:iä on tavallisesti 20 prosenttia, mutta 50-prosentinen karkote puree jo punkkeihinkin.

Karkotustehonsa lisäksi DEET:illä on muoveja ja nailonia pehmentävä vaikutus. Karkotteisilla käsillä ei siten tulisi käsitellä esimerkiksi kännyköitä tai silmälaseja. Kalamiehet kertovat, että DEET myös haurastaa kalastussiimat.

1990-luvulla DEET sai "kilpailijakseen" ikaridiinin. Lääkeyhtiö Bayerin kehittämä ikariini on valmistajan mukaan yhtä tehokas kuin DEET. Ikariini on DEET:iä vähähajuisempi eikä se vahingoita muovia tai keinokuituja.

Synteettisten tehoaineiden rinnalla markkinoilla on myös eteerisiä öljyjä, jotka pitävät hyttyset loitolla, mutta niiden teho on useimmiten suhteellisen lyhytaikainen. Sitronella-öljyä tulee sivellä ihoon jopa puolen tunnin välein. Synteettisten aineiden teho kestää parista tunnista kuuteenkin tuntiin.

Karkotteet ovat "henkilökohtaisia", eli ei riitä, että porukassa yksi suihkii hyttysprayta muidenkin puolesta.

"Pienille lapsille karkotteita ei kuitenkaan suositella. Niitä ei tulisi myöskään levittää laajoille ihoalueille eikä heti saunan jälkeen, kun iho on herkkä", Brummer-Korvenkontio sanoo.

Hyttysten pistoja voi myös ehkäistä käsittelemällä jo etukäteen vaatetusta permetriiniä sisältävällä hyönteissumutteella. Alle kolmivuotiaat tulisi vaatettaa niin, etteivät hyttyset pääse pistämään. Hyttyspäähineet ja harsoverkot ovat tähän tarkoitukseen hyviä keinoja.

Hyttysen piston aiheuttama paukama ja kutina ovat allergisia reaktioita hyttysen erittämälle syljelle. Voimakkaista ihoreaktioista kärsivät aikuiset voivat saada apua antihistamiinia sisältävistä lääkkeistä.

Suomessa hyttyset ovat ilkeä riesa, mutta ne eivät kuitenkaan levitä tappavia tauteta, kuten lajitoverinsa maailmalla.

"Suomessa hyttyset levittävät kahta virusta, joista yksi aiheuttaa kesäkuumeilua, toinen nivelkipuja", Brummer-Korvenkontio sanoo.

(HS Kesä 08)

Uutislehti 100 kirjoitti 4.4.2008 seuraavan artikkelin:

Käärmeet, itikat ja perhoset jo hereillä

HELSINKI Lämmennyt kevät vauhdittaa eläinmaailman siirtymistä kesälaitumille. Västäräkki on rantautunut Etelä-Suomeen, ja ensimmäinen hyttyssukupolvi inisee jo ihmisten kiusana.

Myös siilit ja käärmeet ovat liikkeellä ennätyksellisen aikaisin. Ensihavainnot siileistä tehtiin jo maaliskuun puolenvälin tienoilla.

Luonto-Liiton Kevätseurantaviikonnlopun aikana tehtiin havaintoja myös monista muista varaslähdön kevääseen ottaneista lajeista. Hyönteisistä kevätpuuhiin ovat ryhtyneet itikoiden lisäksi niin kekomuurahainen, leppäkerttu kuin sitruuna- ja nekkosperhonenkin.

Matelijoiden kohdalla ensihavainnot puuttuvat vielä vaskitsasta ja sammakonkudusta. Lintumaailmassa ylivoimaisesti eniten bongattu tapaus on laulujoutsen, joka on kiurujen kera liidellyt jo Lappiin asti.