Hyönteiset

Hyönteiset ovat olennainen osa ravintoketjua ja luonnon tasapainoa, joten ne ovat suureksi hyödyksi myös meille ihmisille. Ikävä kyllä kotipiiriin tunkeutuessaan monet hyödyllisetkin hyönteiset muuttuvat vaivaksi ja jopa vaaraksi. Asutuksen tarjoama lämpö, sopivat kosteusolosuhteet ja loputtomat ravintovarastot houkuttelevat kutsumattomia vieraita, jotka pilaavat ruokamme, vahingoittavat materiaalejamme ja pahimmassa tapauksessa levittävät tauteja. Pihalla ja puutarhassa kirvat, punkit ym. vahingoittavat vaivalla istuttamiamme kasveja.

Tällä sivustolla hyönteiset on lajiteltu sisähyönteisiin ja ulkohyönteisiin sen mukaan, missä niihin useimmin törmää. Usein ulkohyönteinen saattaa kuitenkin eksyä sisälle esimerkiksi ravinnon toivossa.

Lue lisää kotisi ja pihapiirisi eri hyönteisistä, niiden ominaisuuksista ja karkotuksesta.

  • Ansarijauhiainen

    AnsarijauhiainenAnsarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on pieni, lentävä vaaleankellertävä puutarhakasvien tuholainen. Perhosmaisella aikuisella jauhiaisella on kaksi paria siipiä ja se on 1–2 mm pitkä. Lue lisää
  • Banaanikärpänen

    Mahla, eli banaanikärpänenMahlakärpäset (Drosophilidae) ovat pieniä, n 2–4 mm pitkiä, puna- tai mustanruskeita kärpäsiä, joilla usein on punaiset silmät. Yleisiä lajeja ovat etikkakärpänen ja banaanikärpänen (Drosophila melanogaster). Lue lisää
  • Faaraomuurahainen

    FaaraomuurahainenFaaraomuurahainen (Monomoriun pharaonis) on pieni, n. 2 mm pitkä, kellertävä tai punertava muurahainen, joka elää meillä sisätiloissa ympäri vuoden. Lue lisää
  • Hämähäkit ja lukit

    SeinälukkiAikuinen hämähäkki on jalat mukaan luettuna n. 3 cm pitkä, tummanruskea. Aikuinen seinälukki on ruumiinrakenteeltaan lyhyt ja paksu, n. 3–9 mm:n pituinen hämähäkkieläin. Lue lisää
  • Hevosmuurahainen

    HevosmuurahainenHevosmuurahainen eli aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus) on maamme suurin muurahaislaji. Se elää havumetsissä ja tekee pesänsä kuolleiden tai elävien puiden alaosiin. Lue lisää
  • Hinkalokuoriainen ja vakkakuoriainen

    HinkalokuoriainenAikuiset hinkalokuoriaiset ja vakkakuoriaiset ovat hyvin samannäköisiä, n. 3–4 mm pitkiä ja punaruskeita. Toukat ovat täysikasvuisina 7–8 mm pitkiä, vaaleankeltaisia ja lieriömäisiä. Lue lisää
  • Huonekärpänen

    HuonekärpänenHuonekärpänen (Musca domestica) on aikuisena 6–8 mm pitkä. Sen selässä neljä tummaa kapeata viivaa ja pään alapuolella imukärsä. Toukka on 10–12 mm pitkä, jalaton ja väriltään lähes valkoinen. Lue lisää
  • Jauhopukki

    JauhopukkiAikuinen jauhopukki on 1,5 cm pitkä ja tummanruskea, lieriömäinen, jolla on lyhyet tuntosarvet. Toukka, jauhomato, on täysikasvuisena 3 cm pitkä, väriltään kellanruskea, kalja ja kovapintainen. Lue lisää
  • Jauhopunkit

    jauhopunkkiAikuinen punkki 0,5 mm pitkä, soikea, väriltään vaalea pitkäkarvainen hämähäkkieläin. Jalkoja on neljä paria. Jauhopunkin toukka on muodoltaan aikuisen kaltainen, mutta jalkoja on vain kolme paria. Lue lisää
  • Jäytiäiset

    Jäytiäisiin kuuluvat pölytäit, jotka tunnetaan myös nimellä tomutäi (Psyllipsocus ramburi) ja kirjatäi (Lepinotus patruelis), elävät ihmisten seurana asunnoissa, varastoissa ja laitoksissa. Ne muistuttavat erehdyttävästi pölypunkkeja, mutta ovat niitä paljon vilkasliikkeisempiä. Lue lisää
  • Keltiäinen

    keltiäinenKeltiäinen (Lasius flavus) on pieni, keltainen muurahainen. Keltiäiset sekoitetaan usein pistävään siloviholaiseen, joka kansanomaisesti kutsutaan kusiaiseksi. Keltiäistyöläinen on 2–4,5 mm pitkä. Kooltaan suurempi kuningatar on tummanruskea. Lue lisää
  • Kirppu

    Kirppu2Kirput ovat 1–6 mm:n pituisia, mustia, siivettömiä kovapintaisia hyönteisiä, joilla on litteät kyljet. Pystysuuntaisen litteyden perusteella ne on helppo erottaa muista hyönteislahkoista. Toukat ovat valkoisia, matomaisia, jalattomia ja silmättömiä. Lue lisää
  • Kirvat

    KasvikirvojaKirvat ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä: vihreitä, harmaita, sinertäviä, vaaleanpunertavia jne. Ne esiintyvät usein suurin joukoin varsinkin nuorten versojen kärjissä ja lehdillä ja saattavat muodostaa tiiviitä mattoja ruusupensaiden versoissa ja nupuissa. Lue lisää
  • Koisaperhoset

    Kuva: Jarmo HolopainenEräät koisaperhoset ovat elintarvikkeiden tuholaisia. Koisat saastuttavat ruoan seiteillään. Saastuneet elintarvikkeet maistuvat kitkeriltä ja karvailta. Merkittävää hygieenistä haittaa koisista ei ole. Lue lisää
  • Kukkakärpäset

    Kukkakärpäset (Syrphidae) ovat usein pistiäisiä muistuttavia, suhteellisen kookkaita kärpäsiä. Harsosääski (Sciaridae) on hentorakenteinen, noin 2–3 mm:n pituinen, lentävä hyönteinen. Ampiaisvieras on n. 15–16 mm pitkä ja sillä on leveä vartalo. Lue lisää
  • Lesehärö

    LesehäröAikuinen kuoriainen, lesehärö, on n. 2 mm pitkä, väriltään ruosteenruskea. Pään ja etuselän reunat ovat sileät. Lesehärön toukka on täysikasvuisena 3 mm pitkä, vaalea, ravinnon seassa elävä. Lue lisää
  • Lihakärpänen ja kiiltokärpänen

    LihakärpänenAikuiset lihakärpäset (Calliphora) ovat sinihohtoisia, karkeakarvaisia ja 9–13 mm pitkiä. Ne surisevat äänekkääsi lentäessään. Kiiltokärpäset ovat n. 10 mm pitkiä ja vihreäkiiltoisia. Molempien toukat näyttävät huonekärpäsentoukalta. Lue lisää
  • Liljakukko

    LiljakukkoAikuisen liljakukon pää, tuntosarvet ja jalat ovat mustat, väriltään sen kirkkaanpunainen ja n. 6–7 mm pituinen. Liljakukko (Lilioceris lilii) on lehtikuoriaisiin kuuluva kovakuoriainen. Lue lisää
  • Luteet

    lutikkaLude (Cimex lectularius) on n. 8 mm pitkä, leveä ja litteä ja pahanhajuinen hyönteinen. Se on tavallisesti ruskea, mutta kauan ravinnotta olleet yksilöt ovat vaaleampia. Hygienian parannuttua luteesta on tullut harvinainen, ja sitä tapaa lähinnä rakennuksissa ja tiloissa, joissa yöpyy ... Lue lisää
  • Museokuoriainen

    MuseokuoriainenMuseokuoriainen (Anthrenus museorum) on noin 3 mm ja toukka täysikasvuisena noin 4 mm pitkä ja tiheäkarvainen. Molemmat tekeytyvät kosketettaessa kuolleeksi. Lue lisää
  • Muut elintarvikkeita tuhoavat kovakuoriaiset

    RiisikärsäkäsMuita elintarvikkeita tuhoavia kovakuoriaisia ovat mm. kapusiinikuoriainen, jyväkärsäkäs, riisikärsäkäs sekä leipäkuoriainen. Lue lisää
  • Muut puutarhakasvien tuholaiset

    ripsiäinenPuutarhassa voi esiintyä monenlaisia kasvituholaisia. Ripsiäinen (Thysanoptera) on hyvin kapea ja hoikka n. 1,5–2 mm pituinen hyönteinen. Kempit (Psyllidae) ovat aikuisena 3–5 mm, ja niiden läpinäkyvissä siivissä on suonet. Lue lisää
  • Muut sisätilojen kovakuoriaiset

    RiesakuoriainenMuita sisätilojen kovakuoriaisia ovat varaslesiäinen, kätkölesiäinen, riesakuoriainen, messinkikuoriainen, outokuoriainen Lue lisää
  • Perhoset, korennot ja sääsket

    HuoneyökkonenHuoneyökkönen on yökkösiin kuuluva perhonen, jonka siipiväli on 3 cm. Kellanharmaissa siivissä on mustia poikkijuovia ja jonka takasiivet ovat vaaleat. Harsokorento (Anisochrysa carnea) on täysin harmiton asuntovieras, joka tulee talvehtimaan asuntoihin. Lue lisää
  • Riisihärö ja pähkinähärö

    RiisihäröAikuiset riisihärön ja pähkinähärön kuoriaiset ovat hyvin saman näköisiä, n. 3 mm pitkiä, tummanruskeita ja muodoltaan litteitä. Etuselän reunoissa on piikkimäiset lisäkkeet. Pähkinähäröllä on piikkimäinen lisäke silmien takana, kun riisihäröllä se on pyöristynyt. Lue lisää
  • Rohmukuoriainen

    Aikuinen rohmukuoriainen on n. 5 mm pitkä ja väriltään tummanruskea. Kosketettaessa siitä lähtee voimakas lysolimainen haju. Toukka on n. 10 mm pitkä, kellertävä, kovapintainen ja lieriömäinen. Lue lisää
  • Siloviholainen eli ”kusiainen”

    kusiainen eli siloviholainenSiloviholainen (Myrmica rubra) tunnetaan kansanomaisesti kusiaisena. Pistävä muurahainen puolustavaa pesäänsä aggressiivisesti. Myrkky aiheuttaa iholla voimakasta kirvelyä ja pistoskohdat nousevat paukamille hyttysenpistojen tavoin. Lue lisää
  • Sokerimuurahainen

    sokerimuurahainen eli mauriainenSokerimuurahainen eli mauriainen saattaa vaivata ympäri vuoden. Sokerimuurahainen eli mauriainen (Lasius niger) on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa. Lue lisää
  • Sokeritoukka

    SokeritoukkaAikuinen sokeritoukka on noin 1 cm pitkä, hopeanhohtoisten suomujen peittämä ”notkea” hyönteinen. Se elää kosteissa sisätiloissa: viemäreissä, keittiössä, kylpyhuoneessa ja kellareissa. Lue lisää
  • Syyhypunkit

    PölypunkkiPunkkeja on kymmeniätuhansia erilaisia. Syyhypunkki ja karvapussipunkki elävät ihmisen ulkoloisina. Ihmistä saattaa ahdistella myös lintupunkki. Erityinen harmi ihmisille ovat allergiat, jotka aiheutuvat itse punkeista, niiden toukannahoista, ulosteista sekä kuolleista punkeista. Lue lisää
  • Täi

    Lapsi_200x200pxTäit ovat pieniä, litteitä ja siivettömiä nisäkkäiden loisia, joiden jaloissa on voimakkaat kynnet. Suomessa ihmisten loisina elää ihmistäi ja satiainen. Lue lisää
  • Torakat

    TorakkaTorakat ovat vaihtelevan kokoisia, väriltään ruskeita tai kellertäviä. Niillä on leveä ja litteä ruumis. Russakka eli saksantorakka on 8–13 mm pitkä, väriltään kullanruskea. Lue lisää
  • Tuhatjalkaiset ja pihtihäntiäiset

    JuoksujalkainenIsopihtihäntä (Forficula auricularis) on n. 2 cm pitkä, tummanruskea, kapea ja litteä kuoriainen, jolla on lyhyet typistyneet etusiivet. Juoksujalkaiset (Chilopoda) ja kaksoisjalkaiset (Diplopoda) kuuluvat tuhatjalkaisiin. Lue lisää
  • Turkiskuoriaiset

    vyoturkiskuoriainen_200x200pxAikuinen turkiskuoriainen on vaaraton, mutta turkiskuoriaisen toukka tykkää herkutella mm. villalla, turkiksella ja puuvillalla. Toukka piileskelee välipohjatäytteissä, jalkalistojen ja mattojen alla, komeroissa ja vastaavissa pimeissä paikoissa. Lue lisää
  • Vaatekoit

    VaatekoiVaatekoi (Tineola bisselliella) on oljenkeltainen perhonen. Vaatekoinaaras munii tarkoin valittuun paikkaan, joka on villassa, turkiksessa, matossa, eristeissä ja missä tahansa eläinkunnasta peräisin olevassa materiaalissa. Lue lisää
  • Vihannespunkki ja mansikkapunkki

    VihannespunkkiVihannespunkit ovat vaaleita tai vaaleanvihreitä. Pään lähellä niillä on kaksi silmiä imitoivaa tummaa pistettä. Kooltaan ne ovat alle puolen millin pituisia. Talvehtineet vihannespunkit ovat oranssinsävyisiä. Mansikkapunkki on yksi pienimmistä punkkilajeista, joten sitä ei voi juurikaan havaita paljain silmin. Lue lisää
  • Vyöihrakuoriainen

    VyöihrakuoriainenVyöihrakuoriaissaastunnan tunnistaa helposti toukkien jättämistä pitkäkarvaisista nahoista. Talvisin huoneistossa vaeltavat vyöihrakuoriaisen toukat vioittavat tekstiilien ja turkisten lisäksi varsinkin parkitsemattomia vuotia. Lue lisää
  • Ampiainen

    AmpiaispesäAmpiaisia (Vespidae) on Suomessa monia lajeja. Yleistäen ampiaisilla on läpikuultavat siivet ja takaruumiissa poikkijuovat ja myrkkypistin. Ampiaisen pesä on yksivuotinen. Ampiaiskuningatar herää horroksesta keväällä ja lähtee hakemaan pesäpaikkaa. Lue lisää
  • Ansarijauhiainen

    AnsarijauhiainenAnsarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on pieni, lentävä vaaleankellertävä puutarhakasvien tuholainen. Perhosmaisella aikuisella jauhiaisella on kaksi paria siipiä ja se on 1–2 mm pitkä. Lue lisää
  • Faaraomuurahainen

    FaaraomuurahainenFaaraomuurahainen (Monomoriun pharaonis) on pieni, n. 2 mm pitkä, kellertävä tai punertava muurahainen, joka elää meillä sisätiloissa ympäri vuoden. Lue lisää
  • Hevosmuurahainen

    HevosmuurahainenHevosmuurahainen eli aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus) on maamme suurin muurahaislaji. Se elää havumetsissä ja tekee pesänsä kuolleiden tai elävien puiden alaosiin. Lue lisää
  • Hirvikärpänen

    HirvikärpanenHirvikärpänen viihtyy ainoastaan siellä, missä on hirviä ja metsäkauriita. Se lentää ainoastaan lyhyitä matkoja ja iholle laskeuduttuaan se pudottaa siipensä ja suuntaa hiusten ja karvojen sekaan. Hirvikärpäset eivät ole vaarallisia, mutta sitäkin kiusallisempia. Lue lisää
  • Hyttynen

    HyttynenHyttyset kuuluvat sääskien runsaslajiseen ryhmään. Suurin osa niistä on ihmisille harmittomia. Suomessa on noin 40 hyttyslajia, joista yleisimmät ovat metsähyttynen, Etelä-Suomessa esiintyvä lehtohyttynen ja pohjoissuomalainen jänkähyttynen. Lue lisää
  • Jäytiäiset

    Jäytiäisiin kuuluvat pölytäit, jotka tunnetaan myös nimellä tomutäi (Psyllipsocus ramburi) ja kirjatäi (Lepinotus patruelis), elävät ihmisten seurana asunnoissa, varastoissa ja laitoksissa. Ne muistuttavat erehdyttävästi pölypunkkeja, mutta ovat niitä paljon vilkasliikkeisempiä. Lue lisää
  • Karviaispistiäinen

    KarviaispistiainenKarviaispistiäiset (Nematus ribesii) elävät karviaisen lisäksi myös herukoilla. Samaan sukuun kuuluu useita lajeja, joiden ulkomuoto, elintavat ja tuhot muistuttavat suuresti toisiaan. Karviais- ja viinimarjapensasten vihollinen, joka syö ne usein aivan lehdettömäksi. Lue lisää
  • Kekomuurahainen

    kekomuurahainenYleensä harmittomat kekomuurahaiset (Formica rufa) ovat pohjoisen havumetsävyöhykkeen avainlajeja. Yhdessä pesässä voi elää jopa 100 000 yksilöä. Kekomuurahainen on keskiruumiiltaan rusehtava, ruumiin takaosa on tummempi. Työläinen on n. 4–9 mm ja kuningatar ja koiras n. 9–11 mm pitkiä. Lue lisää
  • Keltiäinen

    keltiäinenKeltiäinen (Lasius flavus) on pieni, keltainen muurahainen. Keltiäiset sekoitetaan usein pistävään siloviholaiseen, joka kansanomaisesti kutsutaan kusiaiseksi. Keltiäistyöläinen on 2–4,5 mm pitkä. Kooltaan suurempi kuningatar on tummanruskea. Lue lisää
  • Kimalainen

    KimalainenPaksun ja karvaisen kimalaisen (Bombus) erottaa helposti muista hyönteisistä. Karvaisen ja paksun ulkomuodon vuoksi kimalaiset ovat erinomaisia pölyttäjiä: mm. maamme mustikkasato on pitkälti kimalaisten varassa. Lue lisää
  • Kirvat

    KasvikirvojaKirvat ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä: vihreitä, harmaita, sinertäviä, vaaleanpunertavia jne. Ne esiintyvät usein suurin joukoin varsinkin nuorten versojen kärjissä ja lehdillä ja saattavat muodostaa tiiviitä mattoja ruusupensaiden versoissa ja nupuissa. Lue lisää
  • Liljakukko

    LiljakukkoAikuisen liljakukon pää, tuntosarvet ja jalat ovat mustat, väriltään sen kirkkaanpunainen ja n. 6–7 mm pituinen. Liljakukko (Lilioceris lilii) on lehtikuoriaisiin kuuluva kovakuoriainen. Lue lisää
  • Mäkärät ja polttiaiset

    MäkäräMäkärä (Simuliidae) on 2–5 mm pituinen hyönteinen, joka muistuttaa ulkonäöltään kärpästä. Polttiainen (Ceratopogonidae) on mäkärääkin pienempi (1–2 mm) ja hennompi hyönteinen, jolla on usein kirjavat siivet. Lue lisää
  • Mehiläinen

    MehiläinenTarhamehiläisen keskiruumis on tiheäkarvainen, takaruumiissa on ruskeita tai mustia poikkivöitä. Kuningatar on n. 16–20 mm, kuhnuri n. 15–16 mm ja työläinen n. 12–13 mm pitkä. Lue lisää
  • Muut puuainestuholaiset

    muut-puuainestuholaisetPuuaines on orgaanista ainetta ja altis biologiselle hajoamiselle. Puuta saattavat vioittaa hyönteiset ja sienet sekä näiden yhdistelmä. Hyönteisvioitus ilmenee reikinä puun pinnalla sekä käytävinä puun sisällä. Lue lisää
  • Muut puutarhakasvien tuholaiset

    ripsiäinenPuutarhassa voi esiintyä monenlaisia kasvituholaisia. Ripsiäinen (Thysanoptera) on hyvin kapea ja hoikka n. 1,5–2 mm pituinen hyönteinen. Kempit (Psyllidae) ovat aikuisena 3–5 mm, ja niiden läpinäkyvissä siivissä on suonet. Lue lisää
  • Näin erotat ampiaisen, mehiläisen ja kimalaisen

    Mehiläinen, ampiainen ja kimalainen sekoitetaan puheessa usein toisiinsa, vaikka ne kaikki ovat eri lajeja, ja ulkomuodoltaan selvästi erilaisia. Kaikki nämä lajit kuuluvat pistiäisten (Hymenoptera) lahkoon ja myrkkypistiäisen (Aculeata) ryhmään. Lue lisää
  • Paarma

    PaarmaPaarmoja on hyvin erikokoisia ja -näköisiä, joista varsinkin kolme lajia on ihmisille tuttuja: kapea suppupaarma (Haematopota pluvialis), kolmiomainen sokkopaarma (Chrysops relictus) ja suuri nauta- eli hevospaarma (Tabanus bovinus). Lue lisää
  • Punkki eli puutiainen

    PunkkiPuutiainen eli punkki on 1–3,5 mm pitkä mustanruskea ja litteä otus, jonka kaikki kehitysasteet ravitsevat itsensä verellä. Punkin purema voi levittää tauteja. Punkki väijyy heinikoissa, aluskasvillisuuden seassa, pensaikoissa ja puiden lehtien alapinnoilla. Lue lisää
  • Siloviholainen eli ”kusiainen”

    kusiainen eli siloviholainenSiloviholainen (Myrmica rubra) tunnetaan kansanomaisesti kusiaisena. Pistävä muurahainen puolustavaa pesäänsä aggressiivisesti. Myrkky aiheuttaa iholla voimakasta kirvelyä ja pistoskohdat nousevat paukamille hyttysenpistojen tavoin. Lue lisää
  • Sokerimuurahainen

    sokerimuurahainen eli mauriainenSokerimuurahainen eli mauriainen saattaa vaivata ympäri vuoden. Sokerimuurahainen eli mauriainen (Lasius niger) on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa. Lue lisää
  • Sokeritoukka

    SokeritoukkaAikuinen sokeritoukka on noin 1 cm pitkä, hopeanhohtoisten suomujen peittämä ”notkea” hyönteinen. Se elää kosteissa sisätiloissa: viemäreissä, keittiössä, kylpyhuoneessa ja kellareissa. Lue lisää
  • Museokuoriainen

    MuseokuoriainenMuseokuoriainen (Anthrenus museorum) on noin 3 mm ja toukka täysikasvuisena noin 4 mm pitkä ja tiheäkarvainen. Molemmat tekeytyvät kosketettaessa kuolleeksi. Lue lisää
  • Turkiskuoriaiset

    vyoturkiskuoriainen_200x200pxAikuinen turkiskuoriainen on vaaraton, mutta turkiskuoriaisen toukka tykkää herkutella mm. villalla, turkiksella ja puuvillalla. Toukka piileskelee välipohjatäytteissä, jalkalistojen ja mattojen alla, komeroissa ja vastaavissa pimeissä paikoissa. Lue lisää
  • Vaatekoit

    VaatekoiVaatekoi (Tineola bisselliella) on oljenkeltainen perhonen. Vaatekoinaaras munii tarkoin valittuun paikkaan, joka on villassa, turkiksessa, matossa, eristeissä ja missä tahansa eläinkunnasta peräisin olevassa materiaalissa. Lue lisää
  • Vyöihrakuoriainen

    VyöihrakuoriainenVyöihrakuoriaissaastunnan tunnistaa helposti toukkien jättämistä pitkäkarvaisista nahoista. Talvisin huoneistossa vaeltavat vyöihrakuoriaisen toukat vioittavat tekstiilien ja turkisten lisäksi varsinkin parkitsemattomia vuotia. Lue lisää
  • Ansarijauhiainen

    AnsarijauhiainenAnsarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on pieni, lentävä vaaleankellertävä puutarhakasvien tuholainen. Perhosmaisella aikuisella jauhiaisella on kaksi paria siipiä ja se on 1–2 mm pitkä. Lue lisää
  • Kirvat

    KasvikirvojaKirvat ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä: vihreitä, harmaita, sinertäviä, vaaleanpunertavia jne. Ne esiintyvät usein suurin joukoin varsinkin nuorten versojen kärjissä ja lehdillä ja saattavat muodostaa tiiviitä mattoja ruusupensaiden versoissa ja nupuissa. Lue lisää
  • Kukkakärpäset

    Kukkakärpäset (Syrphidae) ovat usein pistiäisiä muistuttavia, suhteellisen kookkaita kärpäsiä. Harsosääski (Sciaridae) on hentorakenteinen, noin 2–3 mm:n pituinen, lentävä hyönteinen. Ampiaisvieras on n. 15–16 mm pitkä ja sillä on leveä vartalo. Lue lisää
  • Liljakukko

    LiljakukkoAikuisen liljakukon pää, tuntosarvet ja jalat ovat mustat, väriltään sen kirkkaanpunainen ja n. 6–7 mm pituinen. Liljakukko (Lilioceris lilii) on lehtikuoriaisiin kuuluva kovakuoriainen. Lue lisää
  • Muut puutarhakasvien tuholaiset

    ripsiäinenPuutarhassa voi esiintyä monenlaisia kasvituholaisia. Ripsiäinen (Thysanoptera) on hyvin kapea ja hoikka n. 1,5–2 mm pituinen hyönteinen. Kempit (Psyllidae) ovat aikuisena 3–5 mm, ja niiden läpinäkyvissä siivissä on suonet. Lue lisää
  • Vihannespunkki ja mansikkapunkki

    VihannespunkkiVihannespunkit ovat vaaleita tai vaaleanvihreitä. Pään lähellä niillä on kaksi silmiä imitoivaa tummaa pistettä. Kooltaan ne ovat alle puolen millin pituisia. Talvehtineet vihannespunkit ovat oranssinsävyisiä. Mansikkapunkki on yksi pienimmistä punkkilajeista, joten sitä ei voi juurikaan havaita paljain silmin. Lue lisää
  • Aerosolien käyttö

    AerosolitRaid ja Baygon aerosoleilla pääset eroon miltei kaikista kotipiirin hyönteisistä. Aerosolit tuhoavat aikuiset ja toukkavaiheessa olevat yksilöt. Muna- ja kotelovaiheessa oleviin hyönteisiin aineet eivät tehoa, mutta kuoriutuessaan nekin joutuvat aineelle alttiiksi ja kuolevat. Katso varotoimenpiteet ennen sumutusta. Lue lisää
  • Aina ennen käyttöä

    Pakkauksen kyljessä on aina kerrottu kaikki mitä sinun pitää tietää valmisteen käytöstä. Noudata käyttöohjeita tarkasti. Lue käyttöohjeet aina, vaikka tuote olisi tuttu: valmisteen koostumus ja samalla käyttöohje on saattanut muuttua. Mikäli tarvitset lisätietoja, voit pyyttää erillistä käyttöturvatiedotetta asiakaspalvelustamme. Lue lisää
  • Ajankohtaista

    Lue lisää
  • Ampiainen

    AmpiaispesäAmpiaisia (Vespidae) on Suomessa monia lajeja. Yleistäen ampiaisilla on läpikuultavat siivet ja takaruumiissa poikkijuovat ja myrkkypistin. Ampiaisen pesä on yksivuotinen. Ampiaiskuningatar herää horroksesta keväällä ja lähtee hakemaan pesäpaikkaa. Lue lisää
  • Ampiaispesän hävittäminen

    AmpiaispesäYksittäiset sisätiloihin eksyneet ampiaiset voi hävittää torjunta-aerosoleilla. Joskus ampiaispesä on niin hankalassa paikassa, että se on pakko tuhota. Lue lisää
  • Ansarijauhiainen

    AnsarijauhiainenAnsarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on pieni, lentävä vaaleankellertävä puutarhakasvien tuholainen. Perhosmaisella aikuisella jauhiaisella on kaksi paria siipiä ja se on 1–2 mm pitkä. Lue lisää
  • Autan

    Lue lisää
  • Autan Akut Minispray

    Autan-akutKun suojaus unohtui ja iho kutisee kannattaa iholle suihkauttaa Autan Akut minispray -jälkihoitoa. Akut minispray viilentää ihoa ja siten poistaa kutinan tunteen. Tuote sisältää mentolia ja kamferia, jotka viilentävät kutinaa ja kamomillaa, joka rauhoittaa ihoa sekä panthenolia (B-vitamiini), joka parantaa ... Lue lisää
  • Autan Protection Plus

    Autan Protection PlusKeltaisen Protection Plus -sarjan tuotteet ovat tehokkaita ja soveltuvat metsään, kalaan, vaelluksille, ulkomaan matkoille ja muuhun aktiiviseen elämänmenoon. Protection Plus -tuotteet suojaavat myös trooppisilta hyttysiltä, punkeilta ja paarmoilta! Lue lisää
  • Banaanikärpänen

    Mahla, eli banaanikärpänenMahlakärpäset (Drosophilidae) ovat pieniä, n 2–4 mm pitkiä, puna- tai mustanruskeita kärpäsiä, joilla usein on punaiset silmät. Yleisiä lajeja ovat etikkakärpänen ja banaanikärpänen (Drosophila melanogaster). Lue lisää
  • Baygon

    Lue lisää
  • Baygon aerosoli

    Baygon AerosoliBaygon-aerosoli torjuu tehokkaasti haastavatkin hyönteisongelmat sisätiloissa. Tuotteen teho perustuu syflutriiniin, tetrametriiniin ja piperonyylibutoksidiin, jotka vaikuttavat käsitellyllä pinnalla jopa viikon. Tehoaineidensa ansiosta tuote on erittäin tehokas myös sitkeimpiä kovakuoriaisiakin vastaan. Lue lisää
  • Baygon Muurahaissirote 250 g

    Baygon SiroteBaygon-muurahaissirote on erittäin tehokas: se tappaa hyönteisen kosketuksesta ja vaikuttaa pitkään. Tuote on erinomainen apu muurahaisten, siirojen, sokeritoukkien ja torakoiden torjunnassa rakennuksista ja niiden välittömästä läheisyydestä. Lue lisää
  • Baygon Muurahaissyötti 2 kpl

    Baygon_syottiBaygon Muurahaissyötti on siisti ja helppokäyttöinen. Se soveltuu muurahaisten torjuntaan sisätiloissa, parvekkeilla ja kuisteilla jne. Syötti on pitkävaikutteinen ja tehoaine kulkeutuu pesään muurahaisen kanssa. Lue lisää
  • Elintarviketuholaisten torjuntaohjeet

    ElintarviketuholaisetKun havaitset kuoriaisia ruokakaapissa tai esimerkiksi jauhoissa, älä hermostu, ongelma on usein paikallinen ja helposti hoidettavissa. Elintarvikkeita tuhoavat kuoriaiset joutuvat asuntoon satunnaisesti, eivätkä häröjä lukuunottamatta menesty kotiolosissa erityisen hyvin tai pitkään. Lue lisää
  • Ennaltaehkäise muurahaisongelmat

    sokerimuurahainen eli mauriainenKäytä Raid tai Baygon Muurahaissirotetta talon ulkoseinustalla muurahaisten sisääntuloväylillä. Käytä sisätiloissa muurahaissyöttejä, -nestettä, -aerosolia, -sirotetta tai niiden yhdistelmiä tilanteesta riippuen. Lue lisää
  • Ennaltaehkäise tuholaisongelmat

    Tuholaisongelmat kannattaa ehkäistä ennakolta. Se vaatii vähän vaivaa, mutta on taatusti vaivattomampaa ja miellyttävämpää, kuin torjua kotiin pesineitä kuokkavieraita. Noudata näitä ohjeita, niin kotisi pysyy siistinä – myös tuholaisista. Lue lisää
  • Etusivu

    Hyönteismaailmasta löydät tietoa yleisimmistä kiusaa aiheuttavista hyönteisistä sekä keinoja tuholaisongelmien ratkaisemiseksi. Sivustolla myös paljon tietoa matkailijoiden hyönteiskysymyksiin. Lue lisää
  • Faaraomuurahainen

    FaaraomuurahainenFaaraomuurahainen (Monomoriun pharaonis) on pieni, n. 2 mm pitkä, kellertävä tai punertava muurahainen, joka elää meillä sisätiloissa ympäri vuoden. Lue lisää
  • Hämähäkit ja lukit

    SeinälukkiAikuinen hämähäkki on jalat mukaan luettuna n. 3 cm pitkä, tummanruskea. Aikuinen seinälukki on ruumiinrakenteeltaan lyhyt ja paksu, n. 3–9 mm:n pituinen hämähäkkieläin. Lue lisää
  • Hevosmuurahainen

    HevosmuurahainenHevosmuurahainen eli aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus) on maamme suurin muurahaislaji. Se elää havumetsissä ja tekee pesänsä kuolleiden tai elävien puiden alaosiin. Lue lisää
  • Hinkalokuoriainen ja vakkakuoriainen

    HinkalokuoriainenAikuiset hinkalokuoriaiset ja vakkakuoriaiset ovat hyvin samannäköisiä, n. 3–4 mm pitkiä ja punaruskeita. Toukat ovat täysikasvuisina 7–8 mm pitkiä, vaaleankeltaisia ja lieriömäisiä. Lue lisää
  • Hirvikärpänen

    HirvikärpanenHirvikärpänen viihtyy ainoastaan siellä, missä on hirviä ja metsäkauriita. Se lentää ainoastaan lyhyitä matkoja ja iholle laskeuduttuaan se pudottaa siipensä ja suuntaa hiusten ja karvojen sekaan. Hirvikärpäset eivät ole vaarallisia, mutta sitäkin kiusallisempia. Lue lisää
  • Huonekärpänen

    HuonekärpänenHuonekärpänen (Musca domestica) on aikuisena 6–8 mm pitkä. Sen selässä neljä tummaa kapeata viivaa ja pään alapuolella imukärsä. Toukka on 10–12 mm pitkä, jalaton ja väriltään lähes valkoinen. Lue lisää
  • Hyönteiset

    Hyönteiset ovat olennainen osa ravintoketjua ja luonnon tasapainoa, joten ne ovat suureksi hyödyksi myös meille ihmisille. Ikävä kyllä kotipiiriin tunkeutuessaan monet hyödyllisetkin hyönteiset muuttuvat vaivaksi ja jopa vaaraksi. Lue lisää
  • Hyönteisten tunnistaminen

    Jos et onnistu tunnistamaan hyönteistä internetin tai hyönteiskirjallisuuden avulla, voi maksua vastaan tunnistamisessa käyttää apuna MTT Kasvinsuojelupalvelua. Tunnistuksen hinta on 40–100 euroa. Lue lisää
  • Hyttynen

    HyttynenHyttyset kuuluvat sääskien runsaslajiseen ryhmään. Suurin osa niistä on ihmisille harmittomia. Suomessa on noin 40 hyttyslajia, joista yleisimmät ovat metsähyttynen, Etelä-Suomessa esiintyvä lehtohyttynen ja pohjoissuomalainen jänkähyttynen. Lue lisää
  • Hyttysten levittämät sairaudet

    malariaforest_200x200pxTropiikeissa ja eteläisillä mantereilla hyttyset välittävät lukuisia sairauksia. Näistä yksi on malaria, joka leviää malariahyttysen välityksellä. Malariaa levittävä hyttynen kuljettaa ihmisen maksaan menevää loista, joka siirtyy maksasta veren punasoluihin. Viisi eri alkueläintyyppiä voi aiheuttaa ihmiselle malarian. Lue lisää
  • Hyttysten torjunta

    HyttynenHengityksestä ja kehosta huokuva hiilidioksidi ohjaa hyttyset ihmisen iholle. Karkotteen vaikuttava aine DEET lamauttaa hyttysen suunnistuskyvyn, joka taas palautuu, kun hyttynen poistuu karkotteen vaikutuspiiristä. Lue lisää
  • Hyttysten torjuntaan

    Hyttyskarkotteissa tehoainepitoisuus vaikuttaa ennen kaikkea suojan kestoon. Mitä voimakkaampi tuote sitä pitempään se suojaa. Kun tehoainepitoisuus nousee tarpeeksi korkeaksi, on sillä myös tehokkuusvaikutus. Vahvimmat tuotteet eivät oikeastaan olekaan hyttyskarkotteita, vaan punkki- ja mäkäräkarkotteita. Lue lisää
  • Hyttystietoa matkailijoille

    HyttyssuojatTropiikeissa ja eteläisillä mantereilla hyttyset välittävät mm. malariaa, dengue- ja keltakuumetta, chikungunyaa, Japanin aivokuumetta, unitautia ja jokisokeutta. Hyttysen pistoja voi estää hyttyskarkotteilla, joiden vaikutusaika noin 5-8 tuntia. Lue lisää
  • Ihmisten syöpäläiset ja makuuhuone

    Ihmisten syöpäläiset ovat ulkoloisia, jotka käyttävät ravinnokseen verta, ihoa tai sen eritteitä. Syöpäläisiä ovat mm. kirppu, lude, syyhypunkki ja täi. Lue lisää
  • Jauhopukki

    JauhopukkiAikuinen jauhopukki on 1,5 cm pitkä ja tummanruskea, lieriömäinen, jolla on lyhyet tuntosarvet. Toukka, jauhomato, on täysikasvuisena 3 cm pitkä, väriltään kellanruskea, kalja ja kovapintainen. Lue lisää
  • Jauhopunkit

    jauhopunkkiAikuinen punkki 0,5 mm pitkä, soikea, väriltään vaalea pitkäkarvainen hämähäkkieläin. Jalkoja on neljä paria. Jauhopunkin toukka on muodoltaan aikuisen kaltainen, mutta jalkoja on vain kolme paria. Lue lisää
  • Jäytiäiset

    Jäytiäisiin kuuluvat pölytäit, jotka tunnetaan myös nimellä tomutäi (Psyllipsocus ramburi) ja kirjatäi (Lepinotus patruelis), elävät ihmisten seurana asunnoissa, varastoissa ja laitoksissa. Ne muistuttavat erehdyttävästi pölypunkkeja, mutta ovat niitä paljon vilkasliikkeisempiä. Lue lisää
  • Karannut mehiläisparvi

    MehiläinenJos pihallesi on karannut mehiläisparvi, ota viipymättä yhteyttä Mehiläishoitajien Liiton Mehiläisparvien kiinniottajiin, jotta nämä hyödylliset hyönteiset saadaan turvallisesti omaan kotiinsa. Lue lisää
  • Karkotteiden tehoaineet

    Karkotteet ainoastaan pitävät hyönteiset loitolla. Karkotteina on kautta aikojen käytetty erilaisia tuoksuja ja eteerisiä öljyjä, joiden teho on hyvin vaihtelevaa. Lue lisää
  • Kärpäset

    KärpänenSuomessa ihmisille ja eläimille aiheuttavat haittaa lähinnä kaksi kärpäslajia: huonekärpänen ja pistokärpänen. Muita sisätiloissa esiintyviä lajeja ovat lamppukärpänen, liha-, kiilto- ja ullakkokärpänen, ruutukärpänen sekä mahlakärpäsiin kuuluva etikkakärpänen. Lue lisää
  • Kärpästen torjunta

    HuonekärpänenKaikki kärpäset torjutaan asunnoissa samoin periaattein. Ikkunoihin kannattaa asentaa hyttysverkot. Huoneissa voidaan käyttää torjunta-aerosoleja, liima-ansoja, haaveja, kärpäslätkää jne. Kärpäset ovat nopeita, joten suojaa elintarvikkeet ja sulje astiat aina kun et niitä käytä. Lue lisää
  • Kärpästen torjuntaan

    Kärpästen torjuntaan on myös kehitetty monia erilaisia torjunta-aineita. Raid Kärpäspaperi, Raid Kärpäspyydys, Raid House & Garden sekä Raid Kukka sopivat erinomaisesti kärpästen torjuntaan. Voit käyttää huoneissa torjunta-aerosoleja ja liima-ansoja. Lue lisää
  • Karviaispistiäinen

    KarviaispistiainenKarviaispistiäiset (Nematus ribesii) elävät karviaisen lisäksi myös herukoilla. Samaan sukuun kuuluu useita lajeja, joiden ulkomuoto, elintavat ja tuhot muistuttavat suuresti toisiaan. Karviais- ja viinimarjapensasten vihollinen, joka syö ne usein aivan lehdettömäksi. Lue lisää
  • Kasvit ja kukkaruukut

    Kasvit ja kukkaruukut ovat erittäin alttiita tuholaisille. Kasvituholaisia ovat mm. ansarijauhiainen, kirvat, ripsiäinen ja vihannespunkki. Lue lisää
  • Keittiötuholaiset

    Lue lisää
  • Kekomuurahainen

    kekomuurahainenYleensä harmittomat kekomuurahaiset (Formica rufa) ovat pohjoisen havumetsävyöhykkeen avainlajeja. Yhdessä pesässä voi elää jopa 100 000 yksilöä. Kekomuurahainen on keskiruumiiltaan rusehtava, ruumiin takaosa on tummempi. Työläinen on n. 4–9 mm ja kuningatar ja koiras n. 9–11 mm pitkiä. Lue lisää
  • Keltiäinen

    keltiäinenKeltiäinen (Lasius flavus) on pieni, keltainen muurahainen. Keltiäiset sekoitetaan usein pistävään siloviholaiseen, joka kansanomaisesti kutsutaan kusiaiseksi. Keltiäistyöläinen on 2–4,5 mm pitkä. Kooltaan suurempi kuningatar on tummanruskea. Lue lisää
  • Kimalainen

    KimalainenPaksun ja karvaisen kimalaisen (Bombus) erottaa helposti muista hyönteisistä. Karvaisen ja paksun ulkomuodon vuoksi kimalaiset ovat erinomaisia pölyttäjiä: mm. maamme mustikkasato on pitkälti kimalaisten varassa. Lue lisää
  • Kirppu

    Kirppu2Kirput ovat 1–6 mm:n pituisia, mustia, siivettömiä kovapintaisia hyönteisiä, joilla on litteät kyljet. Pystysuuntaisen litteyden perusteella ne on helppo erottaa muista hyönteislahkoista. Toukat ovat valkoisia, matomaisia, jalattomia ja silmättömiä. Lue lisää
  • Kirvat

    KasvikirvojaKirvat ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä: vihreitä, harmaita, sinertäviä, vaaleanpunertavia jne. Ne esiintyvät usein suurin joukoin varsinkin nuorten versojen kärjissä ja lehdillä ja saattavat muodostaa tiiviitä mattoja ruusupensaiden versoissa ja nupuissa. Lue lisää
  • Koisaperhoset

    Kuva: Jarmo HolopainenEräät koisaperhoset ovat elintarvikkeiden tuholaisia. Koisat saastuttavat ruoan seiteillään. Saastuneet elintarvikkeet maistuvat kitkeriltä ja karvailta. Merkittävää hygieenistä haittaa koisista ei ole. Lue lisää
  • Koisat

    Lue lisää
  • Kirppu

    Kirppu2Kirput ovat 1–6 mm:n pituisia, mustia, siivettömiä kovapintaisia hyönteisiä, joilla on litteät kyljet. Pystysuuntaisen litteyden perusteella ne on helppo erottaa muista hyönteislahkoista. Toukat ovat valkoisia, matomaisia, jalattomia ja silmättömiä. Lue lisää
  • Luteet

    lutikkaLude (Cimex lectularius) on n. 8 mm pitkä, leveä ja litteä ja pahanhajuinen hyönteinen. Se on tavallisesti ruskea, mutta kauan ravinnotta olleet yksilöt ovat vaaleampia. Hygienian parannuttua luteesta on tullut harvinainen, ja sitä tapaa lähinnä rakennuksissa ja tiloissa, joissa yöpyy ... Lue lisää
  • Syyhypunkit

    PölypunkkiPunkkeja on kymmeniätuhansia erilaisia. Syyhypunkki ja karvapussipunkki elävät ihmisen ulkoloisina. Ihmistä saattaa ahdistella myös lintupunkki. Erityinen harmi ihmisille ovat allergiat, jotka aiheutuvat itse punkeista, niiden toukannahoista, ulosteista sekä kuolleista punkeista. Lue lisää
  • Täi

    Lapsi_200x200pxTäit ovat pieniä, litteitä ja siivettömiä nisäkkäiden loisia, joiden jaloissa on voimakkaat kynnet. Suomessa ihmisten loisina elää ihmistäi ja satiainen. Lue lisää
  • Banaanikärpänen

    Mahla, eli banaanikärpänenMahlakärpäset (Drosophilidae) ovat pieniä, n 2–4 mm pitkiä, puna- tai mustanruskeita kärpäsiä, joilla usein on punaiset silmät. Yleisiä lajeja ovat etikkakärpänen ja banaanikärpänen (Drosophila melanogaster). Lue lisää
  • Faaraomuurahainen

    FaaraomuurahainenFaaraomuurahainen (Monomoriun pharaonis) on pieni, n. 2 mm pitkä, kellertävä tai punertava muurahainen, joka elää meillä sisätiloissa ympäri vuoden. Lue lisää
  • Hinkalokuoriainen ja vakkakuoriainen

    HinkalokuoriainenAikuiset hinkalokuoriaiset ja vakkakuoriaiset ovat hyvin samannäköisiä, n. 3–4 mm pitkiä ja punaruskeita. Toukat ovat täysikasvuisina 7–8 mm pitkiä, vaaleankeltaisia ja lieriömäisiä. Lue lisää
  • Jauhopukki

    JauhopukkiAikuinen jauhopukki on 1,5 cm pitkä ja tummanruskea, lieriömäinen, jolla on lyhyet tuntosarvet. Toukka, jauhomato, on täysikasvuisena 3 cm pitkä, väriltään kellanruskea, kalja ja kovapintainen. Lue lisää
  • Jauhopunkit

    jauhopunkkiAikuinen punkki 0,5 mm pitkä, soikea, väriltään vaalea pitkäkarvainen hämähäkkieläin. Jalkoja on neljä paria. Jauhopunkin toukka on muodoltaan aikuisen kaltainen, mutta jalkoja on vain kolme paria. Lue lisää
  • Koisaperhoset

    Kuva: Jarmo HolopainenEräät koisaperhoset ovat elintarvikkeiden tuholaisia. Koisat saastuttavat ruoan seiteillään. Saastuneet elintarvikkeet maistuvat kitkeriltä ja karvailta. Merkittävää hygieenistä haittaa koisista ei ole. Lue lisää
  • Lesehärö

    LesehäröAikuinen kuoriainen, lesehärö, on n. 2 mm pitkä, väriltään ruosteenruskea. Pään ja etuselän reunat ovat sileät. Lesehärön toukka on täysikasvuisena 3 mm pitkä, vaalea, ravinnon seassa elävä. Lue lisää
  • Muut elintarvikkeita tuhoavat kovakuoriaiset

    RiisikärsäkäsMuita elintarvikkeita tuhoavia kovakuoriaisia ovat mm. kapusiinikuoriainen, jyväkärsäkäs, riisikärsäkäs sekä leipäkuoriainen. Lue lisää
  • Muut sisätilojen kovakuoriaiset

    RiesakuoriainenMuita sisätilojen kovakuoriaisia ovat varaslesiäinen, kätkölesiäinen, riesakuoriainen, messinkikuoriainen, outokuoriainen Lue lisää
  • Riisihärö ja pähkinähärö

    RiisihäröAikuiset riisihärön ja pähkinähärön kuoriaiset ovat hyvin saman näköisiä, n. 3 mm pitkiä, tummanruskeita ja muodoltaan litteitä. Etuselän reunoissa on piikkimäiset lisäkkeet. Pähkinähäröllä on piikkimäinen lisäke silmien takana, kun riisihäröllä se on pyöristynyt. Lue lisää
  • Rohmukuoriainen

    Aikuinen rohmukuoriainen on n. 5 mm pitkä ja väriltään tummanruskea. Kosketettaessa siitä lähtee voimakas lysolimainen haju. Toukka on n. 10 mm pitkä, kellertävä, kovapintainen ja lieriömäinen. Lue lisää
  • Sokerimuurahainen

    sokerimuurahainen eli mauriainenSokerimuurahainen eli mauriainen saattaa vaivata ympäri vuoden. Sokerimuurahainen eli mauriainen (Lasius niger) on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa. Lue lisää
  • Sokeritoukka

    SokeritoukkaAikuinen sokeritoukka on noin 1 cm pitkä, hopeanhohtoisten suomujen peittämä ”notkea” hyönteinen. Se elää kosteissa sisätiloissa: viemäreissä, keittiössä, kylpyhuoneessa ja kellareissa. Lue lisää
  • Torakat

    TorakkaTorakat ovat vaihtelevan kokoisia, väriltään ruskeita tai kellertäviä. Niillä on leveä ja litteä ruumis. Russakka eli saksantorakka on 8–13 mm pitkä, väriltään kullanruskea. Lue lisää
  • Sokeritoukka

    SokeritoukkaAikuinen sokeritoukka on noin 1 cm pitkä, hopeanhohtoisten suomujen peittämä ”notkea” hyönteinen. Se elää kosteissa sisätiloissa: viemäreissä, keittiössä, kylpyhuoneessa ja kellareissa. Lue lisää
  • Banaanikärpänen

    Mahla, eli banaanikärpänenMahlakärpäset (Drosophilidae) ovat pieniä, n 2–4 mm pitkiä, puna- tai mustanruskeita kärpäsiä, joilla usein on punaiset silmät. Yleisiä lajeja ovat etikkakärpänen ja banaanikärpänen (Drosophila melanogaster). Lue lisää
  • Faaraomuurahainen

    FaaraomuurahainenFaaraomuurahainen (Monomoriun pharaonis) on pieni, n. 2 mm pitkä, kellertävä tai punertava muurahainen, joka elää meillä sisätiloissa ympäri vuoden. Lue lisää
  • Hämähäkit ja lukit

    SeinälukkiAikuinen hämähäkki on jalat mukaan luettuna n. 3 cm pitkä, tummanruskea. Aikuinen seinälukki on ruumiinrakenteeltaan lyhyt ja paksu, n. 3–9 mm:n pituinen hämähäkkieläin. Lue lisää
  • Huonekärpänen

    HuonekärpänenHuonekärpänen (Musca domestica) on aikuisena 6–8 mm pitkä. Sen selässä neljä tummaa kapeata viivaa ja pään alapuolella imukärsä. Toukka on 10–12 mm pitkä, jalaton ja väriltään lähes valkoinen. Lue lisää
  • Jauhopukki

    JauhopukkiAikuinen jauhopukki on 1,5 cm pitkä ja tummanruskea, lieriömäinen, jolla on lyhyet tuntosarvet. Toukka, jauhomato, on täysikasvuisena 3 cm pitkä, väriltään kellanruskea, kalja ja kovapintainen. Lue lisää
  • Jäytiäiset

    Jäytiäisiin kuuluvat pölytäit, jotka tunnetaan myös nimellä tomutäi (Psyllipsocus ramburi) ja kirjatäi (Lepinotus patruelis), elävät ihmisten seurana asunnoissa, varastoissa ja laitoksissa. Ne muistuttavat erehdyttävästi pölypunkkeja, mutta ovat niitä paljon vilkasliikkeisempiä. Lue lisää
  • Keltiäinen

    keltiäinenKeltiäinen (Lasius flavus) on pieni, keltainen muurahainen. Keltiäiset sekoitetaan usein pistävään siloviholaiseen, joka kansanomaisesti kutsutaan kusiaiseksi. Keltiäistyöläinen on 2–4,5 mm pitkä. Kooltaan suurempi kuningatar on tummanruskea. Lue lisää
  • Lihakärpänen ja kiiltokärpänen

    LihakärpänenAikuiset lihakärpäset (Calliphora) ovat sinihohtoisia, karkeakarvaisia ja 9–13 mm pitkiä. Ne surisevat äänekkääsi lentäessään. Kiiltokärpäset ovat n. 10 mm pitkiä ja vihreäkiiltoisia. Molempien toukat näyttävät huonekärpäsentoukalta. Lue lisää
  • Muut sisätilojen kovakuoriaiset

    RiesakuoriainenMuita sisätilojen kovakuoriaisia ovat varaslesiäinen, kätkölesiäinen, riesakuoriainen, messinkikuoriainen, outokuoriainen Lue lisää
  • Perhoset, korennot ja sääsket

    HuoneyökkonenHuoneyökkönen on yökkösiin kuuluva perhonen, jonka siipiväli on 3 cm. Kellanharmaissa siivissä on mustia poikkijuovia ja jonka takasiivet ovat vaaleat. Harsokorento (Anisochrysa carnea) on täysin harmiton asuntovieras, joka tulee talvehtimaan asuntoihin. Lue lisää
  • Siloviholainen eli ”kusiainen”

    kusiainen eli siloviholainenSiloviholainen (Myrmica rubra) tunnetaan kansanomaisesti kusiaisena. Pistävä muurahainen puolustavaa pesäänsä aggressiivisesti. Myrkky aiheuttaa iholla voimakasta kirvelyä ja pistoskohdat nousevat paukamille hyttysenpistojen tavoin. Lue lisää
  • Sokerimuurahainen

    sokerimuurahainen eli mauriainenSokerimuurahainen eli mauriainen saattaa vaivata ympäri vuoden. Sokerimuurahainen eli mauriainen (Lasius niger) on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa. Lue lisää
  • Tuhatjalkaiset ja pihtihäntiäiset

    JuoksujalkainenIsopihtihäntä (Forficula auricularis) on n. 2 cm pitkä, tummanruskea, kapea ja litteä kuoriainen, jolla on lyhyet typistyneet etusiivet. Juoksujalkaiset (Chilopoda) ja kaksoisjalkaiset (Diplopoda) kuuluvat tuhatjalkaisiin. Lue lisää
  • Ansarijauhiainen

    AnsarijauhiainenAnsarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on pieni, lentävä vaaleankellertävä puutarhakasvien tuholainen. Perhosmaisella aikuisella jauhiaisella on kaksi paria siipiä ja se on 1–2 mm pitkä. Lue lisää
  • Hevosmuurahainen

    HevosmuurahainenHevosmuurahainen eli aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus) on maamme suurin muurahaislaji. Se elää havumetsissä ja tekee pesänsä kuolleiden tai elävien puiden alaosiin. Lue lisää
  • Karviaispistiäinen

    KarviaispistiainenKarviaispistiäiset (Nematus ribesii) elävät karviaisen lisäksi myös herukoilla. Samaan sukuun kuuluu useita lajeja, joiden ulkomuoto, elintavat ja tuhot muistuttavat suuresti toisiaan. Karviais- ja viinimarjapensasten vihollinen, joka syö ne usein aivan lehdettömäksi. Lue lisää
  • Kekomuurahainen

    kekomuurahainenYleensä harmittomat kekomuurahaiset (Formica rufa) ovat pohjoisen havumetsävyöhykkeen avainlajeja. Yhdessä pesässä voi elää jopa 100 000 yksilöä. Kekomuurahainen on keskiruumiiltaan rusehtava, ruumiin takaosa on tummempi. Työläinen on n. 4–9 mm ja kuningatar ja koiras n. 9–11 mm pitkiä. Lue lisää
  • Keltiäinen

    keltiäinenKeltiäinen (Lasius flavus) on pieni, keltainen muurahainen. Keltiäiset sekoitetaan usein pistävään siloviholaiseen, joka kansanomaisesti kutsutaan kusiaiseksi. Keltiäistyöläinen on 2–4,5 mm pitkä. Kooltaan suurempi kuningatar on tummanruskea. Lue lisää
  • Kimalainen

    KimalainenPaksun ja karvaisen kimalaisen (Bombus) erottaa helposti muista hyönteisistä. Karvaisen ja paksun ulkomuodon vuoksi kimalaiset ovat erinomaisia pölyttäjiä: mm. maamme mustikkasato on pitkälti kimalaisten varassa. Lue lisää
  • Kirvat

    KasvikirvojaKirvat ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä: vihreitä, harmaita, sinertäviä, vaaleanpunertavia jne. Ne esiintyvät usein suurin joukoin varsinkin nuorten versojen kärjissä ja lehdillä ja saattavat muodostaa tiiviitä mattoja ruusupensaiden versoissa ja nupuissa. Lue lisää
  • Liljakukko

    LiljakukkoAikuisen liljakukon pää, tuntosarvet ja jalat ovat mustat, väriltään sen kirkkaanpunainen ja n. 6–7 mm pituinen. Liljakukko (Lilioceris lilii) on lehtikuoriaisiin kuuluva kovakuoriainen. Lue lisää
  • Muut puutarhakasvien tuholaiset

    ripsiäinenPuutarhassa voi esiintyä monenlaisia kasvituholaisia. Ripsiäinen (Thysanoptera) on hyvin kapea ja hoikka n. 1,5–2 mm pituinen hyönteinen. Kempit (Psyllidae) ovat aikuisena 3–5 mm, ja niiden läpinäkyvissä siivissä on suonet. Lue lisää
  • Siloviholainen eli ”kusiainen”

    kusiainen eli siloviholainenSiloviholainen (Myrmica rubra) tunnetaan kansanomaisesti kusiaisena. Pistävä muurahainen puolustavaa pesäänsä aggressiivisesti. Myrkky aiheuttaa iholla voimakasta kirvelyä ja pistoskohdat nousevat paukamille hyttysenpistojen tavoin. Lue lisää
  • Sokerimuurahainen

    sokerimuurahainen eli mauriainenSokerimuurahainen eli mauriainen saattaa vaivata ympäri vuoden. Sokerimuurahainen eli mauriainen (Lasius niger) on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa. Lue lisää
  • Ampiainen

    AmpiaispesäAmpiaisia (Vespidae) on Suomessa monia lajeja. Yleistäen ampiaisilla on läpikuultavat siivet ja takaruumiissa poikkijuovat ja myrkkypistin. Ampiaisen pesä on yksivuotinen. Ampiaiskuningatar herää horroksesta keväällä ja lähtee hakemaan pesäpaikkaa. Lue lisää
  • Hirvikärpänen

    HirvikärpanenHirvikärpänen viihtyy ainoastaan siellä, missä on hirviä ja metsäkauriita. Se lentää ainoastaan lyhyitä matkoja ja iholle laskeuduttuaan se pudottaa siipensä ja suuntaa hiusten ja karvojen sekaan. Hirvikärpäset eivät ole vaarallisia, mutta sitäkin kiusallisempia. Lue lisää
  • Hyttynen

    HyttynenHyttyset kuuluvat sääskien runsaslajiseen ryhmään. Suurin osa niistä on ihmisille harmittomia. Suomessa on noin 40 hyttyslajia, joista yleisimmät ovat metsähyttynen, Etelä-Suomessa esiintyvä lehtohyttynen ja pohjoissuomalainen jänkähyttynen. Lue lisää
  • Kimalainen

    KimalainenPaksun ja karvaisen kimalaisen (Bombus) erottaa helposti muista hyönteisistä. Karvaisen ja paksun ulkomuodon vuoksi kimalaiset ovat erinomaisia pölyttäjiä: mm. maamme mustikkasato on pitkälti kimalaisten varassa. Lue lisää
  • Mäkärät ja polttiaiset

    MäkäräMäkärä (Simuliidae) on 2–5 mm pituinen hyönteinen, joka muistuttaa ulkonäöltään kärpästä. Polttiainen (Ceratopogonidae) on mäkärääkin pienempi (1–2 mm) ja hennompi hyönteinen, jolla on usein kirjavat siivet. Lue lisää
  • Mehiläinen

    MehiläinenTarhamehiläisen keskiruumis on tiheäkarvainen, takaruumiissa on ruskeita tai mustia poikkivöitä. Kuningatar on n. 16–20 mm, kuhnuri n. 15–16 mm ja työläinen n. 12–13 mm pitkä. Lue lisää
  • Näin erotat ampiaisen, mehiläisen ja kimalaisen

    Mehiläinen, ampiainen ja kimalainen sekoitetaan puheessa usein toisiinsa, vaikka ne kaikki ovat eri lajeja, ja ulkomuodoltaan selvästi erilaisia. Kaikki nämä lajit kuuluvat pistiäisten (Hymenoptera) lahkoon ja myrkkypistiäisen (Aculeata) ryhmään. Lue lisää
  • Paarma

    PaarmaPaarmoja on hyvin erikokoisia ja -näköisiä, joista varsinkin kolme lajia on ihmisille tuttuja: kapea suppupaarma (Haematopota pluvialis), kolmiomainen sokkopaarma (Chrysops relictus) ja suuri nauta- eli hevospaarma (Tabanus bovinus). Lue lisää
  • Punkki eli puutiainen

    PunkkiPuutiainen eli punkki on 1–3,5 mm pitkä mustanruskea ja litteä otus, jonka kaikki kehitysasteet ravitsevat itsensä verellä. Punkin purema voi levittää tauteja. Punkki väijyy heinikoissa, aluskasvillisuuden seassa, pensaikoissa ja puiden lehtien alapinnoilla. Lue lisää

Sisähyönteiset

  • Ansarijauhiainen

    AnsarijauhiainenAnsarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on pieni, lentävä vaaleankellertävä puutarhakasvien tuholainen. Perhosmaisella aikuisella jauhiaisella on kaksi paria siipiä ja se on 1–2 mm pitkä. Lue lisää
  • Banaanikärpänen

    Mahla, eli banaanikärpänenMahlakärpäset (Drosophilidae) ovat pieniä, n 2–4 mm pitkiä, puna- tai mustanruskeita kärpäsiä, joilla usein on punaiset silmät. Yleisiä lajeja ovat etikkakärpänen ja banaanikärpänen (Drosophila melanogaster). Lue lisää
  • Faaraomuurahainen

    FaaraomuurahainenFaaraomuurahainen (Monomoriun pharaonis) on pieni, n. 2 mm pitkä, kellertävä tai punertava muurahainen, joka elää meillä sisätiloissa ympäri vuoden. Lue lisää
  • Hämähäkit ja lukit

    SeinälukkiAikuinen hämähäkki on jalat mukaan luettuna n. 3 cm pitkä, tummanruskea. Aikuinen seinälukki on ruumiinrakenteeltaan lyhyt ja paksu, n. 3–9 mm:n pituinen hämähäkkieläin. Lue lisää
  • Hevosmuurahainen

    HevosmuurahainenHevosmuurahainen eli aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus) on maamme suurin muurahaislaji. Se elää havumetsissä ja tekee pesänsä kuolleiden tai elävien puiden alaosiin. Lue lisää
  • Hinkalokuoriainen ja vakkakuoriainen

    HinkalokuoriainenAikuiset hinkalokuoriaiset ja vakkakuoriaiset ovat hyvin samannäköisiä, n. 3–4 mm pitkiä ja punaruskeita. Toukat ovat täysikasvuisina 7–8 mm pitkiä, vaaleankeltaisia ja lieriömäisiä. Lue lisää
  • Huonekärpänen

    HuonekärpänenHuonekärpänen (Musca domestica) on aikuisena 6–8 mm pitkä. Sen selässä neljä tummaa kapeata viivaa ja pään alapuolella imukärsä. Toukka on 10–12 mm pitkä, jalaton ja väriltään lähes valkoinen. Lue lisää
  • Jauhopukki

    JauhopukkiAikuinen jauhopukki on 1,5 cm pitkä ja tummanruskea, lieriömäinen, jolla on lyhyet tuntosarvet. Toukka, jauhomato, on täysikasvuisena 3 cm pitkä, väriltään kellanruskea, kalja ja kovapintainen. Lue lisää
  • Jauhopunkit

    jauhopunkkiAikuinen punkki 0,5 mm pitkä, soikea, väriltään vaalea pitkäkarvainen hämähäkkieläin. Jalkoja on neljä paria. Jauhopunkin toukka on muodoltaan aikuisen kaltainen, mutta jalkoja on vain kolme paria. Lue lisää
  • Jäytiäiset

    Jäytiäisiin kuuluvat pölytäit, jotka tunnetaan myös nimellä tomutäi (Psyllipsocus ramburi) ja kirjatäi (Lepinotus patruelis), elävät ihmisten seurana asunnoissa, varastoissa ja laitoksissa. Ne muistuttavat erehdyttävästi pölypunkkeja, mutta ovat niitä paljon vilkasliikkeisempiä. Lue lisää
  • Keltiäinen

    keltiäinenKeltiäinen (Lasius flavus) on pieni, keltainen muurahainen. Keltiäiset sekoitetaan usein pistävään siloviholaiseen, joka kansanomaisesti kutsutaan kusiaiseksi. Keltiäistyöläinen on 2–4,5 mm pitkä. Kooltaan suurempi kuningatar on tummanruskea. Lue lisää
  • Kirppu

    Kirppu2Kirput ovat 1–6 mm:n pituisia, mustia, siivettömiä kovapintaisia hyönteisiä, joilla on litteät kyljet. Pystysuuntaisen litteyden perusteella ne on helppo erottaa muista hyönteislahkoista. Toukat ovat valkoisia, matomaisia, jalattomia ja silmättömiä. Lue lisää
  • Kirvat

    KasvikirvojaKirvat ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä: vihreitä, harmaita, sinertäviä, vaaleanpunertavia jne. Ne esiintyvät usein suurin joukoin varsinkin nuorten versojen kärjissä ja lehdillä ja saattavat muodostaa tiiviitä mattoja ruusupensaiden versoissa ja nupuissa. Lue lisää
  • Koisaperhoset

    Kuva: Jarmo HolopainenEräät koisaperhoset ovat elintarvikkeiden tuholaisia. Koisat saastuttavat ruoan seiteillään. Saastuneet elintarvikkeet maistuvat kitkeriltä ja karvailta. Merkittävää hygieenistä haittaa koisista ei ole. Lue lisää
  • Kukkakärpäset

    Kukkakärpäset (Syrphidae) ovat usein pistiäisiä muistuttavia, suhteellisen kookkaita kärpäsiä. Harsosääski (Sciaridae) on hentorakenteinen, noin 2–3 mm:n pituinen, lentävä hyönteinen. Ampiaisvieras on n. 15–16 mm pitkä ja sillä on leveä vartalo. Lue lisää
  • Lesehärö

    LesehäröAikuinen kuoriainen, lesehärö, on n. 2 mm pitkä, väriltään ruosteenruskea. Pään ja etuselän reunat ovat sileät. Lesehärön toukka on täysikasvuisena 3 mm pitkä, vaalea, ravinnon seassa elävä. Lue lisää
  • Lihakärpänen ja kiiltokärpänen

    LihakärpänenAikuiset lihakärpäset (Calliphora) ovat sinihohtoisia, karkeakarvaisia ja 9–13 mm pitkiä. Ne surisevat äänekkääsi lentäessään. Kiiltokärpäset ovat n. 10 mm pitkiä ja vihreäkiiltoisia. Molempien toukat näyttävät huonekärpäsentoukalta. Lue lisää
  • Liljakukko

    LiljakukkoAikuisen liljakukon pää, tuntosarvet ja jalat ovat mustat, väriltään sen kirkkaanpunainen ja n. 6–7 mm pituinen. Liljakukko (Lilioceris lilii) on lehtikuoriaisiin kuuluva kovakuoriainen. Lue lisää
  • Luteet

    lutikkaLude (Cimex lectularius) on n. 8 mm pitkä, leveä ja litteä ja pahanhajuinen hyönteinen. Se on tavallisesti ruskea, mutta kauan ravinnotta olleet yksilöt ovat vaaleampia. Hygienian parannuttua luteesta on tullut harvinainen, ja sitä tapaa lähinnä rakennuksissa ja tiloissa, joissa yöpyy ... Lue lisää
  • Museokuoriainen

    MuseokuoriainenMuseokuoriainen (Anthrenus museorum) on noin 3 mm ja toukka täysikasvuisena noin 4 mm pitkä ja tiheäkarvainen. Molemmat tekeytyvät kosketettaessa kuolleeksi. Lue lisää
  • Muut elintarvikkeita tuhoavat kovakuoriaiset

    RiisikärsäkäsMuita elintarvikkeita tuhoavia kovakuoriaisia ovat mm. kapusiinikuoriainen, jyväkärsäkäs, riisikärsäkäs sekä leipäkuoriainen. Lue lisää
  • Muut puutarhakasvien tuholaiset

    ripsiäinenPuutarhassa voi esiintyä monenlaisia kasvituholaisia. Ripsiäinen (Thysanoptera) on hyvin kapea ja hoikka n. 1,5–2 mm pituinen hyönteinen. Kempit (Psyllidae) ovat aikuisena 3–5 mm, ja niiden läpinäkyvissä siivissä on suonet. Lue lisää
  • Muut sisätilojen kovakuoriaiset

    RiesakuoriainenMuita sisätilojen kovakuoriaisia ovat varaslesiäinen, kätkölesiäinen, riesakuoriainen, messinkikuoriainen, outokuoriainen Lue lisää
  • Perhoset, korennot ja sääsket

    HuoneyökkonenHuoneyökkönen on yökkösiin kuuluva perhonen, jonka siipiväli on 3 cm. Kellanharmaissa siivissä on mustia poikkijuovia ja jonka takasiivet ovat vaaleat. Harsokorento (Anisochrysa carnea) on täysin harmiton asuntovieras, joka tulee talvehtimaan asuntoihin. Lue lisää
  • Riisihärö ja pähkinähärö

    RiisihäröAikuiset riisihärön ja pähkinähärön kuoriaiset ovat hyvin saman näköisiä, n. 3 mm pitkiä, tummanruskeita ja muodoltaan litteitä. Etuselän reunoissa on piikkimäiset lisäkkeet. Pähkinähäröllä on piikkimäinen lisäke silmien takana, kun riisihäröllä se on pyöristynyt. Lue lisää
  • Rohmukuoriainen

    Aikuinen rohmukuoriainen on n. 5 mm pitkä ja väriltään tummanruskea. Kosketettaessa siitä lähtee voimakas lysolimainen haju. Toukka on n. 10 mm pitkä, kellertävä, kovapintainen ja lieriömäinen. Lue lisää
  • Siloviholainen eli ”kusiainen”

    kusiainen eli siloviholainenSiloviholainen (Myrmica rubra) tunnetaan kansanomaisesti kusiaisena. Pistävä muurahainen puolustavaa pesäänsä aggressiivisesti. Myrkky aiheuttaa iholla voimakasta kirvelyä ja pistoskohdat nousevat paukamille hyttysenpistojen tavoin. Lue lisää
  • Sokerimuurahainen

    sokerimuurahainen eli mauriainenSokerimuurahainen eli mauriainen saattaa vaivata ympäri vuoden. Sokerimuurahainen eli mauriainen (Lasius niger) on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa. Lue lisää
  • Sokeritoukka

    SokeritoukkaAikuinen sokeritoukka on noin 1 cm pitkä, hopeanhohtoisten suomujen peittämä ”notkea” hyönteinen. Se elää kosteissa sisätiloissa: viemäreissä, keittiössä, kylpyhuoneessa ja kellareissa. Lue lisää
  • Syyhypunkit

    PölypunkkiPunkkeja on kymmeniätuhansia erilaisia. Syyhypunkki ja karvapussipunkki elävät ihmisen ulkoloisina. Ihmistä saattaa ahdistella myös lintupunkki. Erityinen harmi ihmisille ovat allergiat, jotka aiheutuvat itse punkeista, niiden toukannahoista, ulosteista sekä kuolleista punkeista. Lue lisää
  • Täi

    Lapsi_200x200pxTäit ovat pieniä, litteitä ja siivettömiä nisäkkäiden loisia, joiden jaloissa on voimakkaat kynnet. Suomessa ihmisten loisina elää ihmistäi ja satiainen. Lue lisää
  • Torakat

    TorakkaTorakat ovat vaihtelevan kokoisia, väriltään ruskeita tai kellertäviä. Niillä on leveä ja litteä ruumis. Russakka eli saksantorakka on 8–13 mm pitkä, väriltään kullanruskea. Lue lisää
  • Tuhatjalkaiset ja pihtihäntiäiset

    JuoksujalkainenIsopihtihäntä (Forficula auricularis) on n. 2 cm pitkä, tummanruskea, kapea ja litteä kuoriainen, jolla on lyhyet typistyneet etusiivet. Juoksujalkaiset (Chilopoda) ja kaksoisjalkaiset (Diplopoda) kuuluvat tuhatjalkaisiin. Lue lisää
  • Turkiskuoriaiset

    vyoturkiskuoriainen_200x200pxAikuinen turkiskuoriainen on vaaraton, mutta turkiskuoriaisen toukka tykkää herkutella mm. villalla, turkiksella ja puuvillalla. Toukka piileskelee välipohjatäytteissä, jalkalistojen ja mattojen alla, komeroissa ja vastaavissa pimeissä paikoissa. Lue lisää
  • Vaatekoit

    VaatekoiVaatekoi (Tineola bisselliella) on oljenkeltainen perhonen. Vaatekoinaaras munii tarkoin valittuun paikkaan, joka on villassa, turkiksessa, matossa, eristeissä ja missä tahansa eläinkunnasta peräisin olevassa materiaalissa. Lue lisää
  • Vihannespunkki ja mansikkapunkki

    VihannespunkkiVihannespunkit ovat vaaleita tai vaaleanvihreitä. Pään lähellä niillä on kaksi silmiä imitoivaa tummaa pistettä. Kooltaan ne ovat alle puolen millin pituisia. Talvehtineet vihannespunkit ovat oranssinsävyisiä. Mansikkapunkki on yksi pienimmistä punkkilajeista, joten sitä ei voi juurikaan havaita paljain silmin. Lue lisää
  • Vyöihrakuoriainen

    VyöihrakuoriainenVyöihrakuoriaissaastunnan tunnistaa helposti toukkien jättämistä pitkäkarvaisista nahoista. Talvisin huoneistossa vaeltavat vyöihrakuoriaisen toukat vioittavat tekstiilien ja turkisten lisäksi varsinkin parkitsemattomia vuotia. Lue lisää

Ulkohyönteiset

  • Ampiainen

    AmpiaispesäAmpiaisia (Vespidae) on Suomessa monia lajeja. Yleistäen ampiaisilla on läpikuultavat siivet ja takaruumiissa poikkijuovat ja myrkkypistin. Ampiaisen pesä on yksivuotinen. Ampiaiskuningatar herää horroksesta keväällä ja lähtee hakemaan pesäpaikkaa. Lue lisää
  • Ansarijauhiainen

    AnsarijauhiainenAnsarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on pieni, lentävä vaaleankellertävä puutarhakasvien tuholainen. Perhosmaisella aikuisella jauhiaisella on kaksi paria siipiä ja se on 1–2 mm pitkä. Lue lisää
  • Faaraomuurahainen

    FaaraomuurahainenFaaraomuurahainen (Monomoriun pharaonis) on pieni, n. 2 mm pitkä, kellertävä tai punertava muurahainen, joka elää meillä sisätiloissa ympäri vuoden. Lue lisää
  • Hevosmuurahainen

    HevosmuurahainenHevosmuurahainen eli aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus) on maamme suurin muurahaislaji. Se elää havumetsissä ja tekee pesänsä kuolleiden tai elävien puiden alaosiin. Lue lisää
  • Hirvikärpänen

    HirvikärpanenHirvikärpänen viihtyy ainoastaan siellä, missä on hirviä ja metsäkauriita. Se lentää ainoastaan lyhyitä matkoja ja iholle laskeuduttuaan se pudottaa siipensä ja suuntaa hiusten ja karvojen sekaan. Hirvikärpäset eivät ole vaarallisia, mutta sitäkin kiusallisempia. Lue lisää
  • Hyttynen

    HyttynenHyttyset kuuluvat sääskien runsaslajiseen ryhmään. Suurin osa niistä on ihmisille harmittomia. Suomessa on noin 40 hyttyslajia, joista yleisimmät ovat metsähyttynen, Etelä-Suomessa esiintyvä lehtohyttynen ja pohjoissuomalainen jänkähyttynen. Lue lisää
  • Jäytiäiset

    Jäytiäisiin kuuluvat pölytäit, jotka tunnetaan myös nimellä tomutäi (Psyllipsocus ramburi) ja kirjatäi (Lepinotus patruelis), elävät ihmisten seurana asunnoissa, varastoissa ja laitoksissa. Ne muistuttavat erehdyttävästi pölypunkkeja, mutta ovat niitä paljon vilkasliikkeisempiä. Lue lisää
  • Karviaispistiäinen

    KarviaispistiainenKarviaispistiäiset (Nematus ribesii) elävät karviaisen lisäksi myös herukoilla. Samaan sukuun kuuluu useita lajeja, joiden ulkomuoto, elintavat ja tuhot muistuttavat suuresti toisiaan. Karviais- ja viinimarjapensasten vihollinen, joka syö ne usein aivan lehdettömäksi. Lue lisää
  • Kekomuurahainen

    kekomuurahainenYleensä harmittomat kekomuurahaiset (Formica rufa) ovat pohjoisen havumetsävyöhykkeen avainlajeja. Yhdessä pesässä voi elää jopa 100 000 yksilöä. Kekomuurahainen on keskiruumiiltaan rusehtava, ruumiin takaosa on tummempi. Työläinen on n. 4–9 mm ja kuningatar ja koiras n. 9–11 mm pitkiä. Lue lisää
  • Keltiäinen

    keltiäinenKeltiäinen (Lasius flavus) on pieni, keltainen muurahainen. Keltiäiset sekoitetaan usein pistävään siloviholaiseen, joka kansanomaisesti kutsutaan kusiaiseksi. Keltiäistyöläinen on 2–4,5 mm pitkä. Kooltaan suurempi kuningatar on tummanruskea. Lue lisää
  • Kimalainen

    KimalainenPaksun ja karvaisen kimalaisen (Bombus) erottaa helposti muista hyönteisistä. Karvaisen ja paksun ulkomuodon vuoksi kimalaiset ovat erinomaisia pölyttäjiä: mm. maamme mustikkasato on pitkälti kimalaisten varassa. Lue lisää
  • Kirvat

    KasvikirvojaKirvat ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä: vihreitä, harmaita, sinertäviä, vaaleanpunertavia jne. Ne esiintyvät usein suurin joukoin varsinkin nuorten versojen kärjissä ja lehdillä ja saattavat muodostaa tiiviitä mattoja ruusupensaiden versoissa ja nupuissa. Lue lisää
  • Liljakukko

    LiljakukkoAikuisen liljakukon pää, tuntosarvet ja jalat ovat mustat, väriltään sen kirkkaanpunainen ja n. 6–7 mm pituinen. Liljakukko (Lilioceris lilii) on lehtikuoriaisiin kuuluva kovakuoriainen. Lue lisää
  • Mäkärät ja polttiaiset

    MäkäräMäkärä (Simuliidae) on 2–5 mm pituinen hyönteinen, joka muistuttaa ulkonäöltään kärpästä. Polttiainen (Ceratopogonidae) on mäkärääkin pienempi (1–2 mm) ja hennompi hyönteinen, jolla on usein kirjavat siivet. Lue lisää
  • Mehiläinen

    MehiläinenTarhamehiläisen keskiruumis on tiheäkarvainen, takaruumiissa on ruskeita tai mustia poikkivöitä. Kuningatar on n. 16–20 mm, kuhnuri n. 15–16 mm ja työläinen n. 12–13 mm pitkä. Lue lisää
  • Muut puuainestuholaiset

    muut-puuainestuholaisetPuuaines on orgaanista ainetta ja altis biologiselle hajoamiselle. Puuta saattavat vioittaa hyönteiset ja sienet sekä näiden yhdistelmä. Hyönteisvioitus ilmenee reikinä puun pinnalla sekä käytävinä puun sisällä. Lue lisää
  • Muut puutarhakasvien tuholaiset

    ripsiäinenPuutarhassa voi esiintyä monenlaisia kasvituholaisia. Ripsiäinen (Thysanoptera) on hyvin kapea ja hoikka n. 1,5–2 mm pituinen hyönteinen. Kempit (Psyllidae) ovat aikuisena 3–5 mm, ja niiden läpinäkyvissä siivissä on suonet. Lue lisää
  • Näin erotat ampiaisen, mehiläisen ja kimalaisen

    Mehiläinen, ampiainen ja kimalainen sekoitetaan puheessa usein toisiinsa, vaikka ne kaikki ovat eri lajeja, ja ulkomuodoltaan selvästi erilaisia. Kaikki nämä lajit kuuluvat pistiäisten (Hymenoptera) lahkoon ja myrkkypistiäisen (Aculeata) ryhmään. Lue lisää
  • Paarma

    PaarmaPaarmoja on hyvin erikokoisia ja -näköisiä, joista varsinkin kolme lajia on ihmisille tuttuja: kapea suppupaarma (Haematopota pluvialis), kolmiomainen sokkopaarma (Chrysops relictus) ja suuri nauta- eli hevospaarma (Tabanus bovinus). Lue lisää
  • Punkki eli puutiainen

    PunkkiPuutiainen eli punkki on 1–3,5 mm pitkä mustanruskea ja litteä otus, jonka kaikki kehitysasteet ravitsevat itsensä verellä. Punkin purema voi levittää tauteja. Punkki väijyy heinikoissa, aluskasvillisuuden seassa, pensaikoissa ja puiden lehtien alapinnoilla. Lue lisää
  • Siloviholainen eli ”kusiainen”

    kusiainen eli siloviholainenSiloviholainen (Myrmica rubra) tunnetaan kansanomaisesti kusiaisena. Pistävä muurahainen puolustavaa pesäänsä aggressiivisesti. Myrkky aiheuttaa iholla voimakasta kirvelyä ja pistoskohdat nousevat paukamille hyttysenpistojen tavoin. Lue lisää
  • Sokerimuurahainen

    sokerimuurahainen eli mauriainenSokerimuurahainen eli mauriainen saattaa vaivata ympäri vuoden. Sokerimuurahainen eli mauriainen (Lasius niger) on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa. Lue lisää
  • Sokeritoukka

    SokeritoukkaAikuinen sokeritoukka on noin 1 cm pitkä, hopeanhohtoisten suomujen peittämä ”notkea” hyönteinen. Se elää kosteissa sisätiloissa: viemäreissä, keittiössä, kylpyhuoneessa ja kellareissa. Lue lisää

Tekstiilituholaiset

  • Museokuoriainen

    MuseokuoriainenMuseokuoriainen (Anthrenus museorum) on noin 3 mm ja toukka täysikasvuisena noin 4 mm pitkä ja tiheäkarvainen. Molemmat tekeytyvät kosketettaessa kuolleeksi. Lue lisää
  • Turkiskuoriaiset

    vyoturkiskuoriainen_200x200pxAikuinen turkiskuoriainen on vaaraton, mutta turkiskuoriaisen toukka tykkää herkutella mm. villalla, turkiksella ja puuvillalla. Toukka piileskelee välipohjatäytteissä, jalkalistojen ja mattojen alla, komeroissa ja vastaavissa pimeissä paikoissa. Lue lisää
  • Vaatekoit

    VaatekoiVaatekoi (Tineola bisselliella) on oljenkeltainen perhonen. Vaatekoinaaras munii tarkoin valittuun paikkaan, joka on villassa, turkiksessa, matossa, eristeissä ja missä tahansa eläinkunnasta peräisin olevassa materiaalissa. Lue lisää
  • Vyöihrakuoriainen

    VyöihrakuoriainenVyöihrakuoriaissaastunnan tunnistaa helposti toukkien jättämistä pitkäkarvaisista nahoista. Talvisin huoneistossa vaeltavat vyöihrakuoriaisen toukat vioittavat tekstiilien ja turkisten lisäksi varsinkin parkitsemattomia vuotia. Lue lisää

Kasvit ja kukkaruukut

  • Ansarijauhiainen

    AnsarijauhiainenAnsarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on pieni, lentävä vaaleankellertävä puutarhakasvien tuholainen. Perhosmaisella aikuisella jauhiaisella on kaksi paria siipiä ja se on 1–2 mm pitkä. Lue lisää
  • Kirvat

    KasvikirvojaKirvat ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä: vihreitä, harmaita, sinertäviä, vaaleanpunertavia jne. Ne esiintyvät usein suurin joukoin varsinkin nuorten versojen kärjissä ja lehdillä ja saattavat muodostaa tiiviitä mattoja ruusupensaiden versoissa ja nupuissa. Lue lisää
  • Kukkakärpäset

    Kukkakärpäset (Syrphidae) ovat usein pistiäisiä muistuttavia, suhteellisen kookkaita kärpäsiä. Harsosääski (Sciaridae) on hentorakenteinen, noin 2–3 mm:n pituinen, lentävä hyönteinen. Ampiaisvieras on n. 15–16 mm pitkä ja sillä on leveä vartalo. Lue lisää
  • Liljakukko

    LiljakukkoAikuisen liljakukon pää, tuntosarvet ja jalat ovat mustat, väriltään sen kirkkaanpunainen ja n. 6–7 mm pituinen. Liljakukko (Lilioceris lilii) on lehtikuoriaisiin kuuluva kovakuoriainen. Lue lisää
  • Muut puutarhakasvien tuholaiset

    ripsiäinenPuutarhassa voi esiintyä monenlaisia kasvituholaisia. Ripsiäinen (Thysanoptera) on hyvin kapea ja hoikka n. 1,5–2 mm pituinen hyönteinen. Kempit (Psyllidae) ovat aikuisena 3–5 mm, ja niiden läpinäkyvissä siivissä on suonet. Lue lisää
  • Vihannespunkki ja mansikkapunkki

    VihannespunkkiVihannespunkit ovat vaaleita tai vaaleanvihreitä. Pään lähellä niillä on kaksi silmiä imitoivaa tummaa pistettä. Kooltaan ne ovat alle puolen millin pituisia. Talvehtineet vihannespunkit ovat oranssinsävyisiä. Mansikkapunkki on yksi pienimmistä punkkilajeista, joten sitä ei voi juurikaan havaita paljain silmin. Lue lisää

Talon rakenteet ja märkätilat

  • Aerosolien käyttö

    AerosolitRaid ja Baygon aerosoleilla pääset eroon miltei kaikista kotipiirin hyönteisistä. Aerosolit tuhoavat aikuiset ja toukkavaiheessa olevat yksilöt. Muna- ja kotelovaiheessa oleviin hyönteisiin aineet eivät tehoa, mutta kuoriutuessaan nekin joutuvat aineelle alttiiksi ja kuolevat. Katso varotoimenpiteet ennen sumutusta. Lue lisää
  • Aina ennen käyttöä

    Pakkauksen kyljessä on aina kerrottu kaikki mitä sinun pitää tietää valmisteen käytöstä. Noudata käyttöohjeita tarkasti. Lue käyttöohjeet aina, vaikka tuote olisi tuttu: valmisteen koostumus ja samalla käyttöohje on saattanut muuttua. Mikäli tarvitset lisätietoja, voit pyyttää erillistä käyttöturvatiedotetta asiakaspalvelustamme. Lue lisää
  • Ajankohtaista

    Lue lisää
  • Ampiainen

    AmpiaispesäAmpiaisia (Vespidae) on Suomessa monia lajeja. Yleistäen ampiaisilla on läpikuultavat siivet ja takaruumiissa poikkijuovat ja myrkkypistin. Ampiaisen pesä on yksivuotinen. Ampiaiskuningatar herää horroksesta keväällä ja lähtee hakemaan pesäpaikkaa. Lue lisää
  • Ampiaispesän hävittäminen

    AmpiaispesäYksittäiset sisätiloihin eksyneet ampiaiset voi hävittää torjunta-aerosoleilla. Joskus ampiaispesä on niin hankalassa paikassa, että se on pakko tuhota. Lue lisää
  • Ansarijauhiainen

    AnsarijauhiainenAnsarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on pieni, lentävä vaaleankellertävä puutarhakasvien tuholainen. Perhosmaisella aikuisella jauhiaisella on kaksi paria siipiä ja se on 1–2 mm pitkä. Lue lisää
  • Autan

    Lue lisää
  • Autan Akut Minispray

    Autan-akutKun suojaus unohtui ja iho kutisee kannattaa iholle suihkauttaa Autan Akut minispray -jälkihoitoa. Akut minispray viilentää ihoa ja siten poistaa kutinan tunteen. Tuote sisältää mentolia ja kamferia, jotka viilentävät kutinaa ja kamomillaa, joka rauhoittaa ihoa sekä panthenolia (B-vitamiini), joka parantaa ... Lue lisää
  • Autan Protection Plus

    Autan Protection PlusKeltaisen Protection Plus -sarjan tuotteet ovat tehokkaita ja soveltuvat metsään, kalaan, vaelluksille, ulkomaan matkoille ja muuhun aktiiviseen elämänmenoon. Protection Plus -tuotteet suojaavat myös trooppisilta hyttysiltä, punkeilta ja paarmoilta! Lue lisää
  • Banaanikärpänen

    Mahla, eli banaanikärpänenMahlakärpäset (Drosophilidae) ovat pieniä, n 2–4 mm pitkiä, puna- tai mustanruskeita kärpäsiä, joilla usein on punaiset silmät. Yleisiä lajeja ovat etikkakärpänen ja banaanikärpänen (Drosophila melanogaster). Lue lisää
  • Baygon

    Lue lisää
  • Baygon aerosoli

    Baygon AerosoliBaygon-aerosoli torjuu tehokkaasti haastavatkin hyönteisongelmat sisätiloissa. Tuotteen teho perustuu syflutriiniin, tetrametriiniin ja piperonyylibutoksidiin, jotka vaikuttavat käsitellyllä pinnalla jopa viikon. Tehoaineidensa ansiosta tuote on erittäin tehokas myös sitkeimpiä kovakuoriaisiakin vastaan. Lue lisää
  • Baygon Muurahaissirote 250 g

    Baygon SiroteBaygon-muurahaissirote on erittäin tehokas: se tappaa hyönteisen kosketuksesta ja vaikuttaa pitkään. Tuote on erinomainen apu muurahaisten, siirojen, sokeritoukkien ja torakoiden torjunnassa rakennuksista ja niiden välittömästä läheisyydestä. Lue lisää
  • Baygon Muurahaissyötti 2 kpl

    Baygon_syottiBaygon Muurahaissyötti on siisti ja helppokäyttöinen. Se soveltuu muurahaisten torjuntaan sisätiloissa, parvekkeilla ja kuisteilla jne. Syötti on pitkävaikutteinen ja tehoaine kulkeutuu pesään muurahaisen kanssa. Lue lisää
  • Elintarviketuholaisten torjuntaohjeet

    ElintarviketuholaisetKun havaitset kuoriaisia ruokakaapissa tai esimerkiksi jauhoissa, älä hermostu, ongelma on usein paikallinen ja helposti hoidettavissa. Elintarvikkeita tuhoavat kuoriaiset joutuvat asuntoon satunnaisesti, eivätkä häröjä lukuunottamatta menesty kotiolosissa erityisen hyvin tai pitkään. Lue lisää
  • Ennaltaehkäise muurahaisongelmat

    sokerimuurahainen eli mauriainenKäytä Raid tai Baygon Muurahaissirotetta talon ulkoseinustalla muurahaisten sisääntuloväylillä. Käytä sisätiloissa muurahaissyöttejä, -nestettä, -aerosolia, -sirotetta tai niiden yhdistelmiä tilanteesta riippuen. Lue lisää
  • Ennaltaehkäise tuholaisongelmat

    Tuholaisongelmat kannattaa ehkäistä ennakolta. Se vaatii vähän vaivaa, mutta on taatusti vaivattomampaa ja miellyttävämpää, kuin torjua kotiin pesineitä kuokkavieraita. Noudata näitä ohjeita, niin kotisi pysyy siistinä – myös tuholaisista. Lue lisää
  • Etusivu

    Hyönteismaailmasta löydät tietoa yleisimmistä kiusaa aiheuttavista hyönteisistä sekä keinoja tuholaisongelmien ratkaisemiseksi. Sivustolla myös paljon tietoa matkailijoiden hyönteiskysymyksiin. Lue lisää
  • Faaraomuurahainen

    FaaraomuurahainenFaaraomuurahainen (Monomoriun pharaonis) on pieni, n. 2 mm pitkä, kellertävä tai punertava muurahainen, joka elää meillä sisätiloissa ympäri vuoden. Lue lisää
  • Hämähäkit ja lukit

    SeinälukkiAikuinen hämähäkki on jalat mukaan luettuna n. 3 cm pitkä, tummanruskea. Aikuinen seinälukki on ruumiinrakenteeltaan lyhyt ja paksu, n. 3–9 mm:n pituinen hämähäkkieläin. Lue lisää
  • Hevosmuurahainen

    HevosmuurahainenHevosmuurahainen eli aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus) on maamme suurin muurahaislaji. Se elää havumetsissä ja tekee pesänsä kuolleiden tai elävien puiden alaosiin. Lue lisää
  • Hinkalokuoriainen ja vakkakuoriainen

    HinkalokuoriainenAikuiset hinkalokuoriaiset ja vakkakuoriaiset ovat hyvin samannäköisiä, n. 3–4 mm pitkiä ja punaruskeita. Toukat ovat täysikasvuisina 7–8 mm pitkiä, vaaleankeltaisia ja lieriömäisiä. Lue lisää
  • Hirvikärpänen

    HirvikärpanenHirvikärpänen viihtyy ainoastaan siellä, missä on hirviä ja metsäkauriita. Se lentää ainoastaan lyhyitä matkoja ja iholle laskeuduttuaan se pudottaa siipensä ja suuntaa hiusten ja karvojen sekaan. Hirvikärpäset eivät ole vaarallisia, mutta sitäkin kiusallisempia. Lue lisää
  • Huonekärpänen

    HuonekärpänenHuonekärpänen (Musca domestica) on aikuisena 6–8 mm pitkä. Sen selässä neljä tummaa kapeata viivaa ja pään alapuolella imukärsä. Toukka on 10–12 mm pitkä, jalaton ja väriltään lähes valkoinen. Lue lisää
  • Hyönteiset

    Hyönteiset ovat olennainen osa ravintoketjua ja luonnon tasapainoa, joten ne ovat suureksi hyödyksi myös meille ihmisille. Ikävä kyllä kotipiiriin tunkeutuessaan monet hyödyllisetkin hyönteiset muuttuvat vaivaksi ja jopa vaaraksi. Lue lisää
  • Hyönteisten tunnistaminen

    Jos et onnistu tunnistamaan hyönteistä internetin tai hyönteiskirjallisuuden avulla, voi maksua vastaan tunnistamisessa käyttää apuna MTT Kasvinsuojelupalvelua. Tunnistuksen hinta on 40–100 euroa. Lue lisää
  • Hyttynen

    HyttynenHyttyset kuuluvat sääskien runsaslajiseen ryhmään. Suurin osa niistä on ihmisille harmittomia. Suomessa on noin 40 hyttyslajia, joista yleisimmät ovat metsähyttynen, Etelä-Suomessa esiintyvä lehtohyttynen ja pohjoissuomalainen jänkähyttynen. Lue lisää
  • Hyttysten levittämät sairaudet

    malariaforest_200x200pxTropiikeissa ja eteläisillä mantereilla hyttyset välittävät lukuisia sairauksia. Näistä yksi on malaria, joka leviää malariahyttysen välityksellä. Malariaa levittävä hyttynen kuljettaa ihmisen maksaan menevää loista, joka siirtyy maksasta veren punasoluihin. Viisi eri alkueläintyyppiä voi aiheuttaa ihmiselle malarian. Lue lisää
  • Hyttysten torjunta

    HyttynenHengityksestä ja kehosta huokuva hiilidioksidi ohjaa hyttyset ihmisen iholle. Karkotteen vaikuttava aine DEET lamauttaa hyttysen suunnistuskyvyn, joka taas palautuu, kun hyttynen poistuu karkotteen vaikutuspiiristä. Lue lisää
  • Hyttysten torjuntaan

    Hyttyskarkotteissa tehoainepitoisuus vaikuttaa ennen kaikkea suojan kestoon. Mitä voimakkaampi tuote sitä pitempään se suojaa. Kun tehoainepitoisuus nousee tarpeeksi korkeaksi, on sillä myös tehokkuusvaikutus. Vahvimmat tuotteet eivät oikeastaan olekaan hyttyskarkotteita, vaan punkki- ja mäkäräkarkotteita. Lue lisää
  • Hyttystietoa matkailijoille

    HyttyssuojatTropiikeissa ja eteläisillä mantereilla hyttyset välittävät mm. malariaa, dengue- ja keltakuumetta, chikungunyaa, Japanin aivokuumetta, unitautia ja jokisokeutta. Hyttysen pistoja voi estää hyttyskarkotteilla, joiden vaikutusaika noin 5-8 tuntia. Lue lisää
  • Ihmisten syöpäläiset ja makuuhuone

    Ihmisten syöpäläiset ovat ulkoloisia, jotka käyttävät ravinnokseen verta, ihoa tai sen eritteitä. Syöpäläisiä ovat mm. kirppu, lude, syyhypunkki ja täi. Lue lisää
  • Jauhopukki

    JauhopukkiAikuinen jauhopukki on 1,5 cm pitkä ja tummanruskea, lieriömäinen, jolla on lyhyet tuntosarvet. Toukka, jauhomato, on täysikasvuisena 3 cm pitkä, väriltään kellanruskea, kalja ja kovapintainen. Lue lisää
  • Jauhopunkit

    jauhopunkkiAikuinen punkki 0,5 mm pitkä, soikea, väriltään vaalea pitkäkarvainen hämähäkkieläin. Jalkoja on neljä paria. Jauhopunkin toukka on muodoltaan aikuisen kaltainen, mutta jalkoja on vain kolme paria. Lue lisää
  • Jäytiäiset

    Jäytiäisiin kuuluvat pölytäit, jotka tunnetaan myös nimellä tomutäi (Psyllipsocus ramburi) ja kirjatäi (Lepinotus patruelis), elävät ihmisten seurana asunnoissa, varastoissa ja laitoksissa. Ne muistuttavat erehdyttävästi pölypunkkeja, mutta ovat niitä paljon vilkasliikkeisempiä. Lue lisää
  • Karannut mehiläisparvi

    MehiläinenJos pihallesi on karannut mehiläisparvi, ota viipymättä yhteyttä Mehiläishoitajien Liiton Mehiläisparvien kiinniottajiin, jotta nämä hyödylliset hyönteiset saadaan turvallisesti omaan kotiinsa. Lue lisää
  • Karkotteiden tehoaineet

    Karkotteet ainoastaan pitävät hyönteiset loitolla. Karkotteina on kautta aikojen käytetty erilaisia tuoksuja ja eteerisiä öljyjä, joiden teho on hyvin vaihtelevaa. Lue lisää
  • Kärpäset

    KärpänenSuomessa ihmisille ja eläimille aiheuttavat haittaa lähinnä kaksi kärpäslajia: huonekärpänen ja pistokärpänen. Muita sisätiloissa esiintyviä lajeja ovat lamppukärpänen, liha-, kiilto- ja ullakkokärpänen, ruutukärpänen sekä mahlakärpäsiin kuuluva etikkakärpänen. Lue lisää
  • Kärpästen torjunta

    HuonekärpänenKaikki kärpäset torjutaan asunnoissa samoin periaattein. Ikkunoihin kannattaa asentaa hyttysverkot. Huoneissa voidaan käyttää torjunta-aerosoleja, liima-ansoja, haaveja, kärpäslätkää jne. Kärpäset ovat nopeita, joten suojaa elintarvikkeet ja sulje astiat aina kun et niitä käytä. Lue lisää
  • Kärpästen torjuntaan

    Kärpästen torjuntaan on myös kehitetty monia erilaisia torjunta-aineita. Raid Kärpäspaperi, Raid Kärpäspyydys, Raid House & Garden sekä Raid Kukka sopivat erinomaisesti kärpästen torjuntaan. Voit käyttää huoneissa torjunta-aerosoleja ja liima-ansoja. Lue lisää
  • Karviaispistiäinen

    KarviaispistiainenKarviaispistiäiset (Nematus ribesii) elävät karviaisen lisäksi myös herukoilla. Samaan sukuun kuuluu useita lajeja, joiden ulkomuoto, elintavat ja tuhot muistuttavat suuresti toisiaan. Karviais- ja viinimarjapensasten vihollinen, joka syö ne usein aivan lehdettömäksi. Lue lisää
  • Kasvit ja kukkaruukut

    Kasvit ja kukkaruukut ovat erittäin alttiita tuholaisille. Kasvituholaisia ovat mm. ansarijauhiainen, kirvat, ripsiäinen ja vihannespunkki. Lue lisää
  • Keittiötuholaiset

    Lue lisää
  • Kekomuurahainen

    kekomuurahainenYleensä harmittomat kekomuurahaiset (Formica rufa) ovat pohjoisen havumetsävyöhykkeen avainlajeja. Yhdessä pesässä voi elää jopa 100 000 yksilöä. Kekomuurahainen on keskiruumiiltaan rusehtava, ruumiin takaosa on tummempi. Työläinen on n. 4–9 mm ja kuningatar ja koiras n. 9–11 mm pitkiä. Lue lisää
  • Keltiäinen

    keltiäinenKeltiäinen (Lasius flavus) on pieni, keltainen muurahainen. Keltiäiset sekoitetaan usein pistävään siloviholaiseen, joka kansanomaisesti kutsutaan kusiaiseksi. Keltiäistyöläinen on 2–4,5 mm pitkä. Kooltaan suurempi kuningatar on tummanruskea. Lue lisää
  • Kimalainen

    KimalainenPaksun ja karvaisen kimalaisen (Bombus) erottaa helposti muista hyönteisistä. Karvaisen ja paksun ulkomuodon vuoksi kimalaiset ovat erinomaisia pölyttäjiä: mm. maamme mustikkasato on pitkälti kimalaisten varassa. Lue lisää
  • Kirppu

    Kirppu2Kirput ovat 1–6 mm:n pituisia, mustia, siivettömiä kovapintaisia hyönteisiä, joilla on litteät kyljet. Pystysuuntaisen litteyden perusteella ne on helppo erottaa muista hyönteislahkoista. Toukat ovat valkoisia, matomaisia, jalattomia ja silmättömiä. Lue lisää
  • Kirvat

    KasvikirvojaKirvat ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä: vihreitä, harmaita, sinertäviä, vaaleanpunertavia jne. Ne esiintyvät usein suurin joukoin varsinkin nuorten versojen kärjissä ja lehdillä ja saattavat muodostaa tiiviitä mattoja ruusupensaiden versoissa ja nupuissa. Lue lisää
  • Koisaperhoset

    Kuva: Jarmo HolopainenEräät koisaperhoset ovat elintarvikkeiden tuholaisia. Koisat saastuttavat ruoan seiteillään. Saastuneet elintarvikkeet maistuvat kitkeriltä ja karvailta. Merkittävää hygieenistä haittaa koisista ei ole. Lue lisää
  • Koisat

    Lue lisää

Ihmisten syöpäläiset ja makuuhuone

  • Kirppu

    Kirppu2Kirput ovat 1–6 mm:n pituisia, mustia, siivettömiä kovapintaisia hyönteisiä, joilla on litteät kyljet. Pystysuuntaisen litteyden perusteella ne on helppo erottaa muista hyönteislahkoista. Toukat ovat valkoisia, matomaisia, jalattomia ja silmättömiä. Lue lisää
  • Luteet

    lutikkaLude (Cimex lectularius) on n. 8 mm pitkä, leveä ja litteä ja pahanhajuinen hyönteinen. Se on tavallisesti ruskea, mutta kauan ravinnotta olleet yksilöt ovat vaaleampia. Hygienian parannuttua luteesta on tullut harvinainen, ja sitä tapaa lähinnä rakennuksissa ja tiloissa, joissa yöpyy ... Lue lisää
  • Syyhypunkit

    PölypunkkiPunkkeja on kymmeniätuhansia erilaisia. Syyhypunkki ja karvapussipunkki elävät ihmisen ulkoloisina. Ihmistä saattaa ahdistella myös lintupunkki. Erityinen harmi ihmisille ovat allergiat, jotka aiheutuvat itse punkeista, niiden toukannahoista, ulosteista sekä kuolleista punkeista. Lue lisää
  • Täi

    Lapsi_200x200pxTäit ovat pieniä, litteitä ja siivettömiä nisäkkäiden loisia, joiden jaloissa on voimakkaat kynnet. Suomessa ihmisten loisina elää ihmistäi ja satiainen. Lue lisää

Keittiötuholaiset

  • Banaanikärpänen

    Mahla, eli banaanikärpänenMahlakärpäset (Drosophilidae) ovat pieniä, n 2–4 mm pitkiä, puna- tai mustanruskeita kärpäsiä, joilla usein on punaiset silmät. Yleisiä lajeja ovat etikkakärpänen ja banaanikärpänen (Drosophila melanogaster). Lue lisää
  • Faaraomuurahainen

    FaaraomuurahainenFaaraomuurahainen (Monomoriun pharaonis) on pieni, n. 2 mm pitkä, kellertävä tai punertava muurahainen, joka elää meillä sisätiloissa ympäri vuoden. Lue lisää
  • Hinkalokuoriainen ja vakkakuoriainen

    HinkalokuoriainenAikuiset hinkalokuoriaiset ja vakkakuoriaiset ovat hyvin samannäköisiä, n. 3–4 mm pitkiä ja punaruskeita. Toukat ovat täysikasvuisina 7–8 mm pitkiä, vaaleankeltaisia ja lieriömäisiä. Lue lisää
  • Jauhopukki

    JauhopukkiAikuinen jauhopukki on 1,5 cm pitkä ja tummanruskea, lieriömäinen, jolla on lyhyet tuntosarvet. Toukka, jauhomato, on täysikasvuisena 3 cm pitkä, väriltään kellanruskea, kalja ja kovapintainen. Lue lisää
  • Jauhopunkit

    jauhopunkkiAikuinen punkki 0,5 mm pitkä, soikea, väriltään vaalea pitkäkarvainen hämähäkkieläin. Jalkoja on neljä paria. Jauhopunkin toukka on muodoltaan aikuisen kaltainen, mutta jalkoja on vain kolme paria. Lue lisää
  • Koisaperhoset

    Kuva: Jarmo HolopainenEräät koisaperhoset ovat elintarvikkeiden tuholaisia. Koisat saastuttavat ruoan seiteillään. Saastuneet elintarvikkeet maistuvat kitkeriltä ja karvailta. Merkittävää hygieenistä haittaa koisista ei ole. Lue lisää
  • Lesehärö

    LesehäröAikuinen kuoriainen, lesehärö, on n. 2 mm pitkä, väriltään ruosteenruskea. Pään ja etuselän reunat ovat sileät. Lesehärön toukka on täysikasvuisena 3 mm pitkä, vaalea, ravinnon seassa elävä. Lue lisää
  • Muut elintarvikkeita tuhoavat kovakuoriaiset

    RiisikärsäkäsMuita elintarvikkeita tuhoavia kovakuoriaisia ovat mm. kapusiinikuoriainen, jyväkärsäkäs, riisikärsäkäs sekä leipäkuoriainen. Lue lisää
  • Muut sisätilojen kovakuoriaiset

    RiesakuoriainenMuita sisätilojen kovakuoriaisia ovat varaslesiäinen, kätkölesiäinen, riesakuoriainen, messinkikuoriainen, outokuoriainen Lue lisää
  • Riisihärö ja pähkinähärö

    RiisihäröAikuiset riisihärön ja pähkinähärön kuoriaiset ovat hyvin saman näköisiä, n. 3 mm pitkiä, tummanruskeita ja muodoltaan litteitä. Etuselän reunoissa on piikkimäiset lisäkkeet. Pähkinähäröllä on piikkimäinen lisäke silmien takana, kun riisihäröllä se on pyöristynyt. Lue lisää
  • Rohmukuoriainen

    Aikuinen rohmukuoriainen on n. 5 mm pitkä ja väriltään tummanruskea. Kosketettaessa siitä lähtee voimakas lysolimainen haju. Toukka on n. 10 mm pitkä, kellertävä, kovapintainen ja lieriömäinen. Lue lisää
  • Sokerimuurahainen

    sokerimuurahainen eli mauriainenSokerimuurahainen eli mauriainen saattaa vaivata ympäri vuoden. Sokerimuurahainen eli mauriainen (Lasius niger) on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa. Lue lisää
  • Sokeritoukka

    SokeritoukkaAikuinen sokeritoukka on noin 1 cm pitkä, hopeanhohtoisten suomujen peittämä ”notkea” hyönteinen. Se elää kosteissa sisätiloissa: viemäreissä, keittiössä, kylpyhuoneessa ja kellareissa. Lue lisää
  • Torakat

    TorakkaTorakat ovat vaihtelevan kokoisia, väriltään ruskeita tai kellertäviä. Niillä on leveä ja litteä ruumis. Russakka eli saksantorakka on 8–13 mm pitkä, väriltään kullanruskea. Lue lisää

Kylpyhuoneessa

  • Sokeritoukka

    SokeritoukkaAikuinen sokeritoukka on noin 1 cm pitkä, hopeanhohtoisten suomujen peittämä ”notkea” hyönteinen. Se elää kosteissa sisätiloissa: viemäreissä, keittiössä, kylpyhuoneessa ja kellareissa. Lue lisää

Satunnaiset asuntovieraat

  • Banaanikärpänen

    Mahla, eli banaanikärpänenMahlakärpäset (Drosophilidae) ovat pieniä, n 2–4 mm pitkiä, puna- tai mustanruskeita kärpäsiä, joilla usein on punaiset silmät. Yleisiä lajeja ovat etikkakärpänen ja banaanikärpänen (Drosophila melanogaster). Lue lisää
  • Faaraomuurahainen

    FaaraomuurahainenFaaraomuurahainen (Monomoriun pharaonis) on pieni, n. 2 mm pitkä, kellertävä tai punertava muurahainen, joka elää meillä sisätiloissa ympäri vuoden. Lue lisää
  • Hämähäkit ja lukit

    SeinälukkiAikuinen hämähäkki on jalat mukaan luettuna n. 3 cm pitkä, tummanruskea. Aikuinen seinälukki on ruumiinrakenteeltaan lyhyt ja paksu, n. 3–9 mm:n pituinen hämähäkkieläin. Lue lisää
  • Huonekärpänen

    HuonekärpänenHuonekärpänen (Musca domestica) on aikuisena 6–8 mm pitkä. Sen selässä neljä tummaa kapeata viivaa ja pään alapuolella imukärsä. Toukka on 10–12 mm pitkä, jalaton ja väriltään lähes valkoinen. Lue lisää
  • Jauhopukki

    JauhopukkiAikuinen jauhopukki on 1,5 cm pitkä ja tummanruskea, lieriömäinen, jolla on lyhyet tuntosarvet. Toukka, jauhomato, on täysikasvuisena 3 cm pitkä, väriltään kellanruskea, kalja ja kovapintainen. Lue lisää
  • Jäytiäiset

    Jäytiäisiin kuuluvat pölytäit, jotka tunnetaan myös nimellä tomutäi (Psyllipsocus ramburi) ja kirjatäi (Lepinotus patruelis), elävät ihmisten seurana asunnoissa, varastoissa ja laitoksissa. Ne muistuttavat erehdyttävästi pölypunkkeja, mutta ovat niitä paljon vilkasliikkeisempiä. Lue lisää
  • Keltiäinen

    keltiäinenKeltiäinen (Lasius flavus) on pieni, keltainen muurahainen. Keltiäiset sekoitetaan usein pistävään siloviholaiseen, joka kansanomaisesti kutsutaan kusiaiseksi. Keltiäistyöläinen on 2–4,5 mm pitkä. Kooltaan suurempi kuningatar on tummanruskea. Lue lisää
  • Lihakärpänen ja kiiltokärpänen

    LihakärpänenAikuiset lihakärpäset (Calliphora) ovat sinihohtoisia, karkeakarvaisia ja 9–13 mm pitkiä. Ne surisevat äänekkääsi lentäessään. Kiiltokärpäset ovat n. 10 mm pitkiä ja vihreäkiiltoisia. Molempien toukat näyttävät huonekärpäsentoukalta. Lue lisää
  • Muut sisätilojen kovakuoriaiset

    RiesakuoriainenMuita sisätilojen kovakuoriaisia ovat varaslesiäinen, kätkölesiäinen, riesakuoriainen, messinkikuoriainen, outokuoriainen Lue lisää
  • Perhoset, korennot ja sääsket

    HuoneyökkonenHuoneyökkönen on yökkösiin kuuluva perhonen, jonka siipiväli on 3 cm. Kellanharmaissa siivissä on mustia poikkijuovia ja jonka takasiivet ovat vaaleat. Harsokorento (Anisochrysa carnea) on täysin harmiton asuntovieras, joka tulee talvehtimaan asuntoihin. Lue lisää
  • Siloviholainen eli ”kusiainen”

    kusiainen eli siloviholainenSiloviholainen (Myrmica rubra) tunnetaan kansanomaisesti kusiaisena. Pistävä muurahainen puolustavaa pesäänsä aggressiivisesti. Myrkky aiheuttaa iholla voimakasta kirvelyä ja pistoskohdat nousevat paukamille hyttysenpistojen tavoin. Lue lisää
  • Sokerimuurahainen

    sokerimuurahainen eli mauriainenSokerimuurahainen eli mauriainen saattaa vaivata ympäri vuoden. Sokerimuurahainen eli mauriainen (Lasius niger) on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa. Lue lisää
  • Tuhatjalkaiset ja pihtihäntiäiset

    JuoksujalkainenIsopihtihäntä (Forficula auricularis) on n. 2 cm pitkä, tummanruskea, kapea ja litteä kuoriainen, jolla on lyhyet typistyneet etusiivet. Juoksujalkaiset (Chilopoda) ja kaksoisjalkaiset (Diplopoda) kuuluvat tuhatjalkaisiin. Lue lisää

Piha ja puutarha

  • Ansarijauhiainen

    AnsarijauhiainenAnsarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on pieni, lentävä vaaleankellertävä puutarhakasvien tuholainen. Perhosmaisella aikuisella jauhiaisella on kaksi paria siipiä ja se on 1–2 mm pitkä. Lue lisää
  • Hevosmuurahainen

    HevosmuurahainenHevosmuurahainen eli aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus) on maamme suurin muurahaislaji. Se elää havumetsissä ja tekee pesänsä kuolleiden tai elävien puiden alaosiin. Lue lisää
  • Karviaispistiäinen

    KarviaispistiainenKarviaispistiäiset (Nematus ribesii) elävät karviaisen lisäksi myös herukoilla. Samaan sukuun kuuluu useita lajeja, joiden ulkomuoto, elintavat ja tuhot muistuttavat suuresti toisiaan. Karviais- ja viinimarjapensasten vihollinen, joka syö ne usein aivan lehdettömäksi. Lue lisää
  • Kekomuurahainen

    kekomuurahainenYleensä harmittomat kekomuurahaiset (Formica rufa) ovat pohjoisen havumetsävyöhykkeen avainlajeja. Yhdessä pesässä voi elää jopa 100 000 yksilöä. Kekomuurahainen on keskiruumiiltaan rusehtava, ruumiin takaosa on tummempi. Työläinen on n. 4–9 mm ja kuningatar ja koiras n. 9–11 mm pitkiä. Lue lisää
  • Keltiäinen

    keltiäinenKeltiäinen (Lasius flavus) on pieni, keltainen muurahainen. Keltiäiset sekoitetaan usein pistävään siloviholaiseen, joka kansanomaisesti kutsutaan kusiaiseksi. Keltiäistyöläinen on 2–4,5 mm pitkä. Kooltaan suurempi kuningatar on tummanruskea. Lue lisää
  • Kimalainen

    KimalainenPaksun ja karvaisen kimalaisen (Bombus) erottaa helposti muista hyönteisistä. Karvaisen ja paksun ulkomuodon vuoksi kimalaiset ovat erinomaisia pölyttäjiä: mm. maamme mustikkasato on pitkälti kimalaisten varassa. Lue lisää
  • Kirvat

    KasvikirvojaKirvat ovat parin, kolmen millimetrin mittaisia, pehmeänahkaisia hyönteisiä, joita voi olla hyvinkin eri värisiä: vihreitä, harmaita, sinertäviä, vaaleanpunertavia jne. Ne esiintyvät usein suurin joukoin varsinkin nuorten versojen kärjissä ja lehdillä ja saattavat muodostaa tiiviitä mattoja ruusupensaiden versoissa ja nupuissa. Lue lisää
  • Liljakukko

    LiljakukkoAikuisen liljakukon pää, tuntosarvet ja jalat ovat mustat, väriltään sen kirkkaanpunainen ja n. 6–7 mm pituinen. Liljakukko (Lilioceris lilii) on lehtikuoriaisiin kuuluva kovakuoriainen. Lue lisää
  • Muut puutarhakasvien tuholaiset

    ripsiäinenPuutarhassa voi esiintyä monenlaisia kasvituholaisia. Ripsiäinen (Thysanoptera) on hyvin kapea ja hoikka n. 1,5–2 mm pituinen hyönteinen. Kempit (Psyllidae) ovat aikuisena 3–5 mm, ja niiden läpinäkyvissä siivissä on suonet. Lue lisää
  • Siloviholainen eli ”kusiainen”

    kusiainen eli siloviholainenSiloviholainen (Myrmica rubra) tunnetaan kansanomaisesti kusiaisena. Pistävä muurahainen puolustavaa pesäänsä aggressiivisesti. Myrkky aiheuttaa iholla voimakasta kirvelyä ja pistoskohdat nousevat paukamille hyttysenpistojen tavoin. Lue lisää
  • Sokerimuurahainen

    sokerimuurahainen eli mauriainenSokerimuurahainen eli mauriainen saattaa vaivata ympäri vuoden. Sokerimuurahainen eli mauriainen (Lasius niger) on yleisin sisätiloissa esiintyvä laji. Yleensä sen pesä on ulkona maassa. Lue lisää

Pistävät hyönteiset

  • Ampiainen

    AmpiaispesäAmpiaisia (Vespidae) on Suomessa monia lajeja. Yleistäen ampiaisilla on läpikuultavat siivet ja takaruumiissa poikkijuovat ja myrkkypistin. Ampiaisen pesä on yksivuotinen. Ampiaiskuningatar herää horroksesta keväällä ja lähtee hakemaan pesäpaikkaa. Lue lisää
  • Hirvikärpänen

    HirvikärpanenHirvikärpänen viihtyy ainoastaan siellä, missä on hirviä ja metsäkauriita. Se lentää ainoastaan lyhyitä matkoja ja iholle laskeuduttuaan se pudottaa siipensä ja suuntaa hiusten ja karvojen sekaan. Hirvikärpäset eivät ole vaarallisia, mutta sitäkin kiusallisempia. Lue lisää
  • Hyttynen

    HyttynenHyttyset kuuluvat sääskien runsaslajiseen ryhmään. Suurin osa niistä on ihmisille harmittomia. Suomessa on noin 40 hyttyslajia, joista yleisimmät ovat metsähyttynen, Etelä-Suomessa esiintyvä lehtohyttynen ja pohjoissuomalainen jänkähyttynen. Lue lisää
  • Kimalainen

    KimalainenPaksun ja karvaisen kimalaisen (Bombus) erottaa helposti muista hyönteisistä. Karvaisen ja paksun ulkomuodon vuoksi kimalaiset ovat erinomaisia pölyttäjiä: mm. maamme mustikkasato on pitkälti kimalaisten varassa. Lue lisää
  • Mäkärät ja polttiaiset

    MäkäräMäkärä (Simuliidae) on 2–5 mm pituinen hyönteinen, joka muistuttaa ulkonäöltään kärpästä. Polttiainen (Ceratopogonidae) on mäkärääkin pienempi (1–2 mm) ja hennompi hyönteinen, jolla on usein kirjavat siivet. Lue lisää
  • Mehiläinen

    MehiläinenTarhamehiläisen keskiruumis on tiheäkarvainen, takaruumiissa on ruskeita tai mustia poikkivöitä. Kuningatar on n. 16–20 mm, kuhnuri n. 15–16 mm ja työläinen n. 12–13 mm pitkä. Lue lisää
  • Näin erotat ampiaisen, mehiläisen ja kimalaisen

    Mehiläinen, ampiainen ja kimalainen sekoitetaan puheessa usein toisiinsa, vaikka ne kaikki ovat eri lajeja, ja ulkomuodoltaan selvästi erilaisia. Kaikki nämä lajit kuuluvat pistiäisten (Hymenoptera) lahkoon ja myrkkypistiäisen (Aculeata) ryhmään. Lue lisää
  • Paarma

    PaarmaPaarmoja on hyvin erikokoisia ja -näköisiä, joista varsinkin kolme lajia on ihmisille tuttuja: kapea suppupaarma (Haematopota pluvialis), kolmiomainen sokkopaarma (Chrysops relictus) ja suuri nauta- eli hevospaarma (Tabanus bovinus). Lue lisää
  • Punkki eli puutiainen

    PunkkiPuutiainen eli punkki on 1–3,5 mm pitkä mustanruskea ja litteä otus, jonka kaikki kehitysasteet ravitsevat itsensä verellä. Punkin purema voi levittää tauteja. Punkki väijyy heinikoissa, aluskasvillisuuden seassa, pensaikoissa ja puiden lehtien alapinnoilla. Lue lisää