Hirvikärpänen

Tuntomerkit: Hirvikärpänen on 5–7 mm pitkä, litteä ja ”lihaksikkaan” ja hieman karvaisen näköinen. Väritys vaihtelee kellertävänruskeasta mustanruskeaan. Imukärsä näkyy selkeästi. Siipisuonitus on vaalea ja siivet ovat takaruumiin päällä suoraan taaksepäin suunnattuina. Marjastajia ja sienestäjiä kiusaa elokuun alkupuolelta lokakuun alkuun asti sitkeähenkinen hirvikärpänen (Lipoptena cervi).

Hirvikärpänen - Kuva: Jarmo Holopainen

Hirvikärpänen viihtyy ainoastaan siellä, missä on hirviä ja metsäkauriita. Isäntäeläintä etsiessään se eksyy helposti ihmiseen, sillä se suuntaa hengitysilman hiilidioksidin perusteella. Se lentää ainoastaan lyhyitä matkoja ja iholle laskeuduttuaan se pudottaa siipensä ja suuntaa hiusten ja karvojen sekaan. Hirvikärpäset eivät ole vaarallisia, mutta sitäkin kiusallisempia. Tajuamatta erehdystään se yrittää imeä ihmisestä tarvitsemaansa hirven verta ja aiheuttaa näin herkimmille ihmisille allergisia reaktioita: kutiavia ja punaisia laikkuja ja paukamia. Hirvikärpänen levisi kaakosta Suomeen 1960-luvulla. Tällä hetkellä niitä tapaa runsaasti Etelä- ja Keski-Suomessa ja levinneisyyden pohjoisraja noudattelee poronhoitoalueen etelärajaa.

Hirvikärpäseltä suojautuminen

Hirvikärpänen ei viihdy aavoilla ja tuulisilla paikoilla vaan tiheissä metsissä. Se on ärhäkämpi päivällä kuin aamuisin, jolloin on vielä viileän kangistama. Hirvikärpäseltä kannattaa suojautua tiiviillä, liukaspintaisella ja ilmeisesti myös vaalealla vaatetuksella – ja tietysti hyttyshatulla. Hyttyshattuja kannattaa kysyä retki- ja eräliikkeistä. Kemialliset torjuntakeinot eivät useimmiten ole riittävän tehokkaita. Kotiin palattuasi kampaa hiukset tiheällä kammalla. Tutki vaatteet ja varusteet tarkkaan, sillä hirvikärpänen piiloutuu helposti vaatetuksen sisäpuolelle ja suojaaviin taitoskohtiin.

Hirvikärpäsen purema

Hirvikärpäsen puremista puhuminen on hieman harhaanjohtavaa. Hirvikärpäsellä on imukärsä, jonka se työntää ihon läpi imeäkseen verta – kuten hyttynen. Osa ihmisistä saa hirvikärpäsistä kiusallisesti kutiavaa hirvikärpäsihottumaa. Kutiaville ihoalueille nousee punoittavia näppyjä, jotka voivat olla läpimitaltaan jopa 1 cm. Hirvikärpäsihottuma kestää tavallisesti vähintään muutaman päivän. Näppyjen kutinan lievittämiseen voi kokeilla apteekista saatavaa antibakteerista ainetta sisältävää hydrokortisonivoidetta. Myös antihistamiinitableteista voi olla jonkin verran apua. Voimakkaimmissa reaktioissa ja näppylöiden märkiessä ole yhteydessä lääkäriin.

Lähteet
www.lalli.fi/lusto, Hirvikärpäsprojekti

Katso myös

Kärpäset

Suomessa ihmisille ja eläimille aiheuttavat haittaa lähinnä kaksi kärpäslajia: huonekärpänen ja pistokärpänen
> Lue lisää

Pistävät hyönteiset

Pistävät hyönteiset puolustautuvat uhkia vastaan pistämällä uhkaajaansa tai imevät verta ravinnoksi imukärsällään.
> Lue lisää