Koisaperhonen
Eräät koisaperhoset ovat elintarvikkeiden tuholaisia. Koisaperhonen saastuttaa ruoan seiteillään. Saastuneet elintarvikkeet maistuvat kitkeriltä ja karvailta. Merkittävää hygieenistä haittaa ei koisaperhonen kuitenkaan aiheuta. Niiden jäljiltä säilytystilat puhdistetaan perusteellisesti ja käsitellään torjunta-aerosolilla. Lue tarkemmat ohjeet elintarviketuholaisten torjuntaan.
Jos kaapeissa on hyllypaperit, ne poistetaan tai vaihdetaan uusiin. Mikäli parveilevia hyönteisiä ilmestyy uudestaan, uusitaan myös käsittely. Älä koskaan säilö jauhoja tai jyviä kosteissa paikoissa.
Jauhokoisa
Tuntomerkit: Aikuisen perhosen siipien kärkiväli on n. 20–28 mm. Lyijynharmaissa etusiivissä on poikittain epäselviä kuvioita. Toukka on 20 mm pitkä, vaalea, pehmeäihoinen ja harvakarvainen. Selkäkarvojen tyvessä on tumma pilkku. Tavataan myllyissä, leipomoissa, viljavarastoissa ja kotitalouksien keittiöissä.
Jauhokoisa (Ephestia kuehniella) elää myllyissä ja leipomoissa. Toukka suosii vehnäjauhoja, mutta esiintyy muissakin jauhoissa ja leipomotuotteissa – ei kuitenkaan jyvissä. Se on saattanut tulla kotiin etelästä tuotujen mausteiden tai kuivattujen hedelmien mukana. Toukka erittää hämähäkinseittiä muistuttavaa rihmaa, joka aiheuttaa jauhojen paakkuuntumista. Harmaa paakkuinen massa sisältää runsaasti toukkien ulostehiukkasia ja toukat koteloituvat tähän massaan.
Joskus jauhokoisa esiintyy jauhopakkauksissa, jotka ovat seisseet kaupan hyllyllä tai ruokakomerossa pitkään. Tuotteeseen on joutunut myllyssä munia ja nämä ovat vähitellen kehittyneet aikuisiksi perhosiksi. Perhonen ei syö lainkaan; se lentelee ympäriinsä öisin. Päivät se istuu hämärässä ja varjoisissa paikoissa seinillä ja katossa siivet suljettuina.
Jauhokoisa on sitkeä riesa myllyissä ja leipomoissa. Asunnoissa niistä on harmia tuotteissa esiintyvien toukkien lisäksi vain sen takia, että niitä saatetaan luulla vaatekoiksi. Merkittävää hygieenistä haittaa perhostuholaisista ei ole. Aikuiset perhoset voidaan torjua aerosoleilla ja saastuneet tuotteet hävitetään.
Keittiökoisa eli intianjauhokoisa
Keittiökoisa, toiselta nimeltään intianjauhokoisa on Suomessa tuonninvarainen tuhoa tekevä koisaperhonen.
Tuntomerkit: Aikuisen perhosen siivenväli on 15 mm. Etusiivet ovat tyviosasta vaaleanharmaita, kärkiosa tiilenpunainen. Toukka on 15 mm pitkä, väriltään vaaleankeltainen. Selkäkarvojen tyvestä puuttuu tumma pilkku, joka erottaa sen jauhokoisasta.
Suomessa keittiökoisa (Plodia interpunctella) on tuonninvarainen. Se tulee meille kuivattujen hedelmien, manteleiden, pähkinöiden, makeisten ja rohtojen mukana. Naaras munii yllämainittuihin tuotteisiin. Toukat kehräävät valkoista seittikudosta, johon myös ulosteet kerääntyvät.
Täysikasvuinen toukka lähtee koteloitumaan joskus kauaksikin kasvupaikastaan. Se voi valita esimerkiksi kaapin tai taulun takana sijaitsevan rakosen koteloitumispaikakseen. Aikuisia perhosia voi nähdä lentelemässä huoneissa kauan senkin jälkeen, kun saastuneet tuotteet on hävitetty ja säilytyspaikat siivottu.
Torjunta hankaloituu, jos saastuntaa ei huomata ajoissa ja toukat ehtivät aloittaa vaelluksensa ja levitä ympäriinsä. Lievästi saastuneet tuotteet voidaan viikon pakastamisen (alle -25°C) jälkeen käyttää raaka-aineena.
Mantelikoisa ja kaakaokoisa
Tuntomerkit: Toisiaan muistuttavat lajien siivet ovat väriltään lyijynharmaita ja niissä on epäselviä siksak-kuvioita. Siipien kärkiväli on 15–20 mm. Toukka on 12 mm pitkä, vihertävä tai kellanvaalea. Selkäpuolella on mustat pisteet karvojen tyvessä.
Mantelikoisa (Ephestia elutella) ja kaakaokoisa (Cadra cautella) aiheuttavat harvoin huomattavaa vahinkoa. Mantelikoisa elää luonnonvaraisena kasvijätteissä, mutta pesiytyy myös sisätiloihin, joissa toukka nakertaa ja seitillään sotkee jyviä, herneitä, manteleita, kuivattuja hedelmiä ja kaakaopapuja. Koisat lentävät raaka-ainevarastoista tuotantotiloihin ja munivat valmiisiin tuotteisiin. Toukat siirtyvät koteloitumaan tuotteiden ulkopuolelle.
Kaakaokoisa kulkeutuu Suomeen lämpimistä maista varsinkin kaakaopapujen mukana. Toukat syövät erityisesti pähkinöitä, manteleita, kaakaopapuja, suklaata ja kuivattuja hedelmiä.
Saastuneet tuotteet voidaan desinfioida pakastamalla viikon ajan alle -25°C lämpötilassa. Asunnoissa lentelevät perhoset sumutetaan aerosoleilla.
Muut koisalajit
Varastoissa saattaa esiintyä lisäksi joitain koilajeja, joilla ei ole merkitystä kotitalouksissa:
- Ruiskoi (Nemapogon personellus)
- Jyväkoi (Nemapogon granellus)
Elintarviketuholaisten torjuntaohjeet
Lähteet
Kirjat: Jansson, L- & Lindqvist, B. & Markkula, I. (2012). Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. Kasvinsuojeluseura ry
Olsen, L.&Sunesen, J. 2006. Pikkuötökät talossa ja puutarhassa. Gummerus.
Luento (syksy 2003): Bengt Lindqvist, MTT: Sisätilojen tuhoeläinten torjunnasta. Järjestäjä: KASELI
Internet: http://www.uku.fi/~holopain/stt/stteltar.htm
