Käytämme eväseitä auttamaan sinua navigoimaan tehokkaasti ja suorittaaksemme tiettyjä toimintoja. Löydät tarkempaa tietoa kaikista evästeistä alla olevien kategorioiden alta. ”Välttämättömiksi” kategorioituja evästeitä säilytetään selaimessasi, sillä ne ovat välttämättömiä sivuston perustoimintojen käyttämiseksi....
Tarvittavat evästeet ovat ratkaisevan tärkeitä verkkosivuston perustoiminnoille, eikä verkkosivusto toimi tarkoitetulla tavalla ilman niitä. Nämä evästeet eivät tallenna henkilökohtaisia tietoja.
Toiminnalliset evästeet auttavat suorittamaan tiettyjä toimintoja, kuten verkkosivuston sisällön jakamista sosiaalisen median alustoilla, palautteiden keräämistä ja muita kolmannen osapuolen ominaisuuksia.
Analyyttisiä evästeitä käytetään ymmärtämään, miten kävijät ovat vuorovaikutuksessa verkkosivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat tarjoamaan tietoa kävijöiden lukumäärästä, poistumisprosentista, liikenteen lähteestä jne.
Suorituskykyevästeitä käytetään verkkosivuston tärkeimpien suorituskykyindeksien ymmärtämiseen ja analysointiin, mikä auttaa tarjoamaan vierailijoille paremman käyttökokemuksen.
Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille räätälöityjä mainoksia sivujen perusteella, joilla he ovat käyneet aiemmin, ja analysoimaan mainoskampanjan tehokkuutta.
Muut evästeet ovat sellaisia, joita tunnistetaan ja joita ei ole vielä luokiteltu mihinkään luokkaan.
Tuntomerkit: Kempit (Psyllidae) ovat aikuisena 3–5 mm, ja niiden läpinäkyvissä siivissä on suonet.
Kempit esiintyvät lehtien alapinnoilla ja häirittäessä ne pyrähtävät lentoon. Litteät toukat vioittavat imemällä kasvien versoja, lehtiä ja kukintoja. Toukka-asteet erittävät runsaasti vahamaista vaaleaa eritettä ja mesikastetta.
Kemppien heimoon kuuluu monia eri lajeja. Omenakemppi (Calopsylla mali) talvehtii omenapuun oksilla. Munat kuoriutuvat silmujen alettua aukeamaan huhti–toukokuussa. Toukat vioittavat silmuja, avautuvia lehtiä ja kukintoja imemällä.
Orapihlaja-aidasta lennähtävät kirkassiipiset kempit ovat hyvin yleisiä. Kempin litteät toukat imevät alkukesällä orapihlajan versoja. Kesäkuun lopulla kempit siirtyvät lehtien alapinnoille.
Ruusun lehtiä saattaa nakertaa ruusupistiäisen toukka. Pistiäisten ja perhosten toukat voi yrittää noukkia pois, mutta niitä voi myös torjua pyretriinisumutteilla. Käsittely täytyy uusia aina tarpeen mukaan, sillä torjunta-aine ei tehoa muna-asteella oleviin hyönteisiin.
Harsosääsken (Sciaridae) toukat syövät pääasiassa kasvualustan pinnalla kasvavia leviä ja sienirihmastoa, mutta voivat runsaslukuisena vioittaa lähinnä nuorien pistokkaiden ja taimien juuria. Suurien ja terveiden kasvien kasvulle ei toukista yleensä ole haittaa. Hillitse kastelua ja anna mullan välillä kuivahtaa. Kastele multa torjunta-aineella useaan kertaan. Aikuisiin sääskiin tehoavat mm. pyretriinisumutteet.
Lähteet
Kirjat: Kurppa, A. (MTT). Onnistuneen kasvinsuojelun perusteet. Irmeli Markkulan toimittama kirja: Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita (1998). Kasvinsuojeluseura ry. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja N.o 91.
Tuovinen, M. Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja N.o 89
Schubert, M. & Hervig, R. (1976). Kodin kukat. Otava, Helsinki.
Puupponen, E. (1974). kevättä kukille Huonekasviopas. Oy Trans-Meri Ab, Helsinki.
Internet-sivustot: www.mtt.fi
Haastattelu: Bengt Lindqvist, MMT
Artikkelit: Peltola, R. (2004). Apua, kirvoja!. Artikkeli Helsingin Sanomissa 18.6.2004