Vespula germanica
Saksanampiainen
Tuntomerkit: Saksanampiainen muistuttaa elintavoiltaan ja ominaisuuksiltaan yleistä ampiaista. Se on väritykseltään kelta-mustaraitainen kuten yleinen ampiainenkin: selän keskiosassa musta raita muodostaa nuolenmuotoisia kuvioita ja keltaisissa raidoissa on mustat pisteet parittain molemmin puolin selkää. Pään sivulla silmän takana on yhtenäinen pitkittäinen juova. Suukilvessä musta piste tai yhdenmukainen musta viiva (yleisellä ampiaisella ankkurinmuotoinen). Työläinen on noin 12-16 mm pitkä ja kuningatar n. 17-22 mm. Siivet ovat pitkät ja läpinäkyvät. Tuntosarvet ovat mustat ja jalat pääasiassa keltaiset.Yhdyskunnan perustaa yksi hedelmöittynyt kuningatar rakennettuaan pesän suojaisaan paikkaan.
Ravinto: Aikuiset ampiaiset syövät ravinnokseen sokeripitoisia nesteitä kuten mettä ja kypsiä hedelmiä ja marjoja. Ampiaisten toukat ovat lihansyöjiä.
Esiintyminen: Saksanampiaista tavataan yleisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta Suomessa se on tulokaslaji. Laji on pesinyt pitkään mm. Ahvenanmaalla, mutta levinnyt myös manner-Suomeen. Pohjoisin havainto on Tampereen korkeudelta. Vuodesta 2001 alkaen saksanampiaistyöläisistä on tehty useita havaintoja Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella. Vuodesta 2008 alkaen saksanampiainen on ollut Turun alueella toisiksi yleinen ampiaislaji. Saksanampiaista tavataan hieman yleisemmin kaupungeissa kuin maaseutualueella mikä saattaa johtua kaupunkialueiden tulokaslajille tarjoamista suojaisista paikoista ja korkeammasta lämpötilasta sekä pidemmästä kasvukaudesta. Lämpimät keväät suosivat saksanampiaisen esiintymistä.
Vain kuningattaret voivat talvehtia, minkä vuoksi ampiaisyhdyskunnat ovat yksivuotisia. Talvehtivista yhdyskunnista on havaintoja mm. Pohjois-Afrikasta, Kreikasta ja Etelä-Ranskasta. Tästä juontaa saksanampiaisen lisänimi ”tappaja-ampiainen”, sillä talvehtivien yhdyskuntien koko voi olla todella suuri ja pesää puolustavien yksilöiden määrä valtava.
Torjunta: Saksanampiaiseen tehoavat samat torjunta- ja karkoteaineet kuin yleiseen ampiaiseen.
Lähteet
Kirjat: Olsen, L (2006) Pikkuötökät talossa ja puutarhassa. s. 68. GummerusSorvari, J. (2017) Habitat preferences and spring temperature-related abundance of German wasp Vespula germanica in its northern range. The Royal Entomological Society. Insect Conservation and Diversity, 11, 363-369
Internet: https://www.cabi.org/isc/datasheet/56667
