Edellinen sivu

Kirppu

Tuntomerkit: Kirppu on 1–6 mm:n pituisinen, musta, siivetön kovapintainen hyönteinen, jolla on litteät kyljet. Pystysuuntaisen litteyden perusteella ne on helppo erottaa muista hyönteislahkoista. Toukat ovat valkoisia, matomaisia, jalattomia ja silmättömiä.

Kirpun voi saada keväällä tai syksyllä. Kirppu leviää linnunpöntöistä ja oravan pesistä kotieläinten välityksellä. Kirpun purema on punertava paukama, joka kutiaa voimakkaasti. Kirpun pistoon käytetään tarvittaessa kortisoni- ja antihistamiinivoiteita.

Yleisimmät kirppulajit

Kirput ovat siivettömiä hyönteisiä, jotka elävät nisäkkäiden ja lintujen pesissä ulkoloisina. Lajeja on lukuisia, mutta Suomessa ihmisen kimppuun käyvät:

  •     Kanankirppu (Ceratophyllus gallinae)
  •     Sorsankirppu (Ceratophyllus garei)
  •     Oravankirppu (Ceratophyllus sciurorum sciurorum)
  •     Rotankirppu (Nosopsyllus fasciatus)
  •     Ihmiskirppua (Pulex irritans) ei ole tavattu Suomessa yli kymmeneen vuoteen.

Koirankirppua (Ctenocephalides canis) ja kissankirppua (Ctenocephalides felis) on tavattu muutamia tapauksia viime vuosina lähinnä Virosta tuotujen koirien mukana.

Vain ihmisessä

Kirppujen elämänkierto tapahtuu isäntäeläimen läheisyydessä. Verta imevät vain aikuiset kirput. Naarat munivat munansa, joista kuoriutuu muutaman päivän kuluttua toukka, isäntäeläimen pinnalle tai pesään. Toukkavaihe kestää 2 – 3 viikkoa, jonka jälkeen seuraa kotelovaihe. Koteloaste kestää lajin ja olosuhteiden mukaan muutamasta viikosta jopa vuoteen. Kotelosta kirput kuoriutuvat lämpötilan ollessa kyllin korkea tai tärinän seurauksena. Monet kirppulajit voivat käyttää ravinnokseen verta, mutta lisääntymään ne kykenevät vain oman isäntäeläimensä tietynlaisessa pesässä.

Kirput kiusaavat keväällä ja taas syyskuukausina. Kesä – elokuuksi ne rauhoittavat ihmiset. Kirput leviävät rakennuksissa olevista linnunpesistä, linnunpöntöistä ja oravanpesistä kotieläinten mukana asuntoihin. Pistokohta on yleensä punertava ja voimakkaasti kutiava paukama. Sen keskellä on usein verta. Herkällä ihmisellä paukama saattaa olla suuri, jopa 4 cm.

Eroon kirpuista

Kirppujen torjunta tapahtuu puhdistamalla lintujen pesimäpöntöt talvella tai aikaisin keväällä sekä estämällä lintujen ja oravien pesintä rakennuksissa. Pöntöt ja muut kirppujen esiintymispaikat voidaan sumuttaa niiden torjumiseksi tarkoitukseen hyväksytyillä aerosoleilla. Puremien hoitoon käytetään kortisoni- ja antihistamiinivoiteita.

Lähteet
Kirjat: Jansson, L- & Lindqvist, B. & Markkula, I. (2012). Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta.
Kasvinsuojeluseura ry.
Internet: www.uku.fi/~holopain/stt/sttkok.htmwww.berner.fi
Haastattelu: Irmeli Markkula, MTT